Blogikirjoituksia

Kiitos äänestäjät, kannattajat ja tukiryhmäläiset

Sunnuntai 3.5.2015 - Pirkko Jartti

Eduskuntavaalit 2015 vaalikampanja on ohi. Ensikertalaiselle se oli huikea kokemus. Kiitos kaikille äänestäjille, matkan varrella kannustaneille ja tukiryhmäläisille! Lämpimät onnittelut kaikille valituille kansanedustajille!

Kokoomus menetti yhden paikan pienellä äänimäärällä. No, 2011 Kokoomus sai viimeisen paikan. Kampanjan aikana pääsin kertomaan tärkeistä asioista ja kuulemaan huolia ja iloja ympäri Pirkanmaata.

Työni jatkuu lääkärinä. Samoin luottamustoimet jatkuvat niin Pirkkalan valtuustossa ja kunnanhallituksessa kuin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja kuvantamis- ja sairaala-apteekin johtokunnassakin.

Kampanjan aikana kiersin ympäri Pirkanmaata: Virroilta Valkeakoskelle, Sastamalasta Mänttä-Vilppulaan. Olen ajellut Pirkanmaata ennenkin, mutta tein taas uusia havaintoja maakunnastamme. Tampereella ja sen ympäryskunnissa haasteet ja ratkaisut ovat kovin erilaisia kuin maakunnan pohjoisen laidan kunnissa, joissa väestö ikääntyy nopealla tahdilla.

Liikenne, turvallisuus, työttömyys ja SOTE-ratkaisun tuomat asiat puhuttivat vaalikampanjassa ja varmasti ne tulevat puhuttamaan edelleen. Itse tulen pitämään terveyden ja sosiaalipuolen asioita sekä liikenteeseen liittyviä teemoja esillä eri foorumeilla.

Seuraava hallitus joutuu tekemään vaikeita valintoja. Inhimillisyys ja tulevaisuudenajattelu ovat toivottavasti päätösten taustavoima.

Pirkanmaalla on paljon aineksia menestyä jatkossakin. Tarvitsemme yhteistyötä ja eteenpäin suuntaavaa optimistista toimeen tarttumista. Teollisuudella ja palveluilla on voimavarana hyvät yliopistot ja sieltä valmistuvat osaajat. Yliopistot houkuttelevat myös tänne osaajia ympäri maailmaa. Siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin.

Lämmin kiitos!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit 2015, Kokoomus, kampanja, kiitos, onnittelut, SOTE, liikenne, turvallisuus, kansanedustaja, Pirkanmaa, lääkäri

Vaaliohjelma - kulttuuri

Lauantai 14.3.2015 - Pirkko Jartti

Taloudellisesti vastuullista politiikkaa tehdään, jotta Suomessa säilyy monipuolinen kulttuurielämä. On tärkeää puolustaa taidetta ja kulttuuria suomalaisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin perustana. Se on osa hyvää elämää ja yhteiskuntaa. Poliittisessa päätöksenteossa on muistettava myös muut kuin taloudelliset arvot. Kulttuurin edellytyksistä huolehtiminen on yksi tärkeimmistä.

Kulttuurimaailmassa politiikoilla on aina rajallinen rooli. Luovuutta ja innovatiivisuutta ei synnytetä mietinnöillä ja ohjata komiteoiden ja virkamiesten avulla.

Puolueiden vaaliohjelmissa taide, kulttuuri ovat jääneet kovin vähälle. Kulttuuri on investointi tulevaisuuteen ja uudistumiseen. Ei ole sattuma, että kulttuuripalveluiden monipuolisuus kertoo aina alueen vetovoimasta teollisuuteen ja investointeihin.

Ministeriöiden arvostus määräytyy budjetin koon mukaan ja kulttuuriministerin paikka on valitettavasti ollut se, jolla tasoitetaan alue- ja muita kiintiöitä. Osaava ja alasta aidosti kiinnostunut ministeri pystyy saamaan paljon aikaiseksi myös yli puoluerajojen. Claes Andersson on tästä hyvä esimerkki.

Kulttuurin rahoituksen ja toimivien rakenteiden turvaaminen on tärkein poliittisen ohjauksen asia. Moni asia on helppo juustohöylätä toistuvilla pienillä säästöillä kuoliaaksi. Mitä tekoa on kirjastoilla, museoilla ja teattereilla, jos niillä ei ole varaa aukioloon tai toimintaan?

Kirjastojen rahoitusta ei voi pienentää tai säästää. Taloudellisen taantuman aikana juuri kirjastot ovat palvelu, jonka merkitys kasvaa. Kirjojen lainaamisesta ne ovat muuttuneet monitoimipalveluiksi, jossa tieto- ja verkkopalveluilla on yhä isompi rooli. Uudet toimintatavat, kuten pitkän aukiolon automaattikirjasto ja Piki-verkkokirjaston maakunnalliset palvelut ovat hyviä innovaatioita.

Kulttuurirahoituksessa Veikkauksen tuotto on keskeinen rahoitusväline. Lottokansan vanhetessa Veikkaus on kehittänyt uusia pelityyppejä ja omalta osaltaan se on ollut myös vahvistamassa suomalaista pelien kehittämistä. Se on hyvä toimintatapa julkisen ja yksityisen toimijan välillä.

Uhkapelien säilyttämisen Valtion yksinoikeutena on Suomeen sopiva ratkaisu. Sen avulla tuotot saadaan yhteiskunnan käyttöön ja peliongelmaisille riskialteimmat toimintatavat pidettyä poissa ja ongelmapelaamista hillittyä. Lotto ei ole kovin vaarallinen. Sen sijaan RAY:n peliautomaatit ovat todellakin yksikätisiä rosvoja.

Suomen kulttuurin kärkituote on Sibelius-Akatemian kouluttamat kapellimestarit. Heitä on ympäri maailmaa huippuorkestereiden johdossa. Koulutus on kallista. Tulokset ovat olleet hyviä ja tuoneet Suomelle ainutlaatuista mainetta ympäri maailmaa.

Taide- ja kulttuurialojen koulutuspaikkoja on ollut liikaa. Se ei saa silti jäädä yksipuoliseksi. Kulttuurialoilla määrä ei ole tuonut laatua, vaikka monet ovat päässeet kokeilemaan unelmaansa. Oleellista on se, että on olemassa vaihtoehtoisia ja kilpailevia koulutusreittejä. Helsingin valtakunnallisen Taideyliopiston ohella on tärkeää, että Tampereen konservatorio on se toinen huippupaikka opiskella klassista musiikkia ja Tampereen yliopisto on se toinen paikka opiskella näyttelijäksi. Kulttuuriosaamista tarvitaan myös uusien palveluiden kehittämisessä vientiin.

Valtion on edistettävä kulttuurin kansainvälisyyttä ja vientiä. Kaikki tiedämme Ruotsin menestyneen musiikkiviennin. Suomessa ollaan jäljessä niin musiikin, kirjallisuuden kuin muun kulttuurin viemisessä maailmalle. Omalle maallemme on tärkeää, että saamme tänne vierailemaan huipputaiteilijoita kuin laadukkaita näyttelyitä ympäri maailmaa. Kulttuuri menestyy vuorovaikutuksessa eikä se tunne rajoja.

Kulttuuri on myös liiketoimintaa. Hyvä esimerkki löytyy Manchesterista Pohjois-Englannnista, jossa jalkapallon ohella on 2000-luvun aikana investoitu merkittävästi kulttuurialaan. Kulttuuri-investoinneilla luodaan palveluita omille asukkaille ja samalla houkutellaan turisteja ympäri maailmaa.

Tutkimuksen mukaan jokainen kävijä käyttää museon lähialueiden muita palveluita keskimäärin 32-49 eurolla. Hyötyjiä ovat etenkin ravintolat, hotellit ja muut matkailualan toimijat. Tampere-Pirkkalan lentoliikenteelle yksi edellytys on, että Pirkanmaa on kansainvälisesti kiinnostava kohde. Sen eteen ei ole paljoa vielä tehty.

Tampereella museokeskus Vapriikki ja Työväen keskusmuseo Werstas Lenin-museoineen ovat jo nyt kansainvälisestikin aivan huippukohteita. Mäntässä Serlachius-museot: Gustaf ja Gösta ovat kansallisesti merkittävä matkailukohde. Kumpikin antavat esimerkin hyvin käytetystä kulttuurirahoituksesta. Viitoitusta voisi vielä kohentaa.

Suomessa on opittava tuottamaan ja markkinoimaan huipputapahtumia. Tampereen festivaalien kansainvälistä näkyvyyttä on parannettava. Tampereella on kansainvälisen luokan tapahtumia, jotka ovat jääneet hieman liikaa "ei tehrä tästä nyt liikaa numeroa"-ajattelun jalkoihin.

Kansainvälilisessä maailmassa voimme seurata live-teatteria Lontoosta ja live-oopperaa New Yorkista. Se nostaa rimaa kaikelle täällä tehdylle, mikä on hyvä asia. Mikä on Suomessa sellaista, mitä maailmalla halutaan nähdä? Mikä tamperelainen teatteriesitys huomioidaan edes valtakunnallisesti merkittävänä?

Kotimainen elokuva dokumentoi meidän maailmaamme. Elokuvakulttuuri on monipuolistunut ja Aki Kaurismäen ansiosta kansainvälistynyt. Uusi elokuvatekijöiden sukupolvi on harppaamassa kansainväliseen sarjaan, jossa yhä suurempi osa rahoituksesta saadaan ulkomailta. Paljon käsityötä sisältävänä elokuva-ala työllistää. Valitettavasti nykyisessä tuki- ja rahoitusmallissa Suomi häviää tuotantopaikkana jopa Norjalle ja Saksalle.

Kulttuurin kirjo on laaja. Päättäjien lobbaamisessa ovat onnistuneet oluen myyjät vetoamalla "olutkulttuurin vaalimiseen". Sääli. Paikkansa on niin sirkustaiteella, sairaalaklovneilla, vierailuilla ikäihmisten luona, pop- ja rock-musiikilla, katutaiteella, performansseilla, stand-up- komiikalla ja monella muulla luovalla tekemisellä.

Kulttuuri ehkäisee syrjäytymistä. Suomessa ja Pirkanmaalla on jo nyt  kansainvälisesti menestyneitä ulkomaalaistaustaisia taitelijoita. Hyvien kulttuuripalveluiden avulla pystymme estämään kaikkien nuorten syrjäytymistä ja myös radikalisoitumista väkivaltaan. Taide herättää aina ajatuksia ja tunteita eikä se yleensä ole myöskään myötäkarvaan politiikoille, hyvä niin.

Kulttuuripolitiikasta iso osa on yhteistyö kolmannen sektorin, siis erilaisten kulttuurijärjestöjen kanssa. Vapaaehtoisuudella ja harrastamisella on kulttuurissa paljon isompi rooli kuin puoluepolitiikalla. Osa rahoituksesta on huonosti naamioitua puoluetukea. Suurin osa onneksi mahdollistaa vaikuttavan tekemisen ja aikaansaamisen.

Kulttuurihankkeita on populistin aina kovin helppo vain vastustaa. Rahalle on muka parempaa käyttöä. Tampere olisi voinut varmaan rakentaa Tampere-talon sijaan vaikka vuokra-asuntoja, mutta nykykokemuksella se olisi ollut todella huono ajatus. Äänekäs ja ala-arvoinen populistinen kaiken vastustaminen huonontaa elämän laatua. Asioita on katsottava vaalikautta pidemmällä tähtäimellä.

Pirkanmaalla seuraava ja tärkein kultturihanke on uusi Nykytaiteen museo, joka on mahdollisesti Tampereen taidemuseon laajennus tai ehkä yhteishanke Sara Hildenin taidemuseon kanssa. Sen rahoitus tarvitsee puolustajansa Eduskunnassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kulttuuri, kirjasto, taide, kotimainen elokuva, syrjäytyminen, Tampere-talo, Suomi, museo, luovuus, yhteiskunta, Sibelius-Akatemia, kapellimestari, Tampere-Pirkkala-lentokenttä

Vaaliteemani: Turvallisuus

Torstai 26.2.2015 - Pirkko Jartti

Turvallisuuteen kuuluvat myös vakauden ja demokratian edistäminen. Seuraavalla vaalikaudella linjataan turvallisuuspolitiikkaa ja tehdään päätöksiä suurista Puolustusvoimien hankinnoista. Turvallisuuteen tarvitaan riittävä rahoitus. Se merkitsee kipeitä leikkauksia muissa menoissa. Uudenlaisiin kriiseihin on varauduttava aiempaa monipuolisemmin.

Pirkanmaalla selvittiin 2011 Tapani-myrskyn sähkökatkoksista ja Nokian vesikriisistä 2007 ilman kuolemia, lähinnä tuurilla. Kummatkin olivat uusia kriisejä ja ne antoivat vakavan viestin yhteiskuntamme haavoittuvuudesta.

Yhteiskunnalle kriittisen infrastruktuurin toiminnan turvaaminen on keskeinen osa arjen turvallisuutta. Poliittista ohjausta tarvitaan sähkö- ja tietoverkkojen suojaamisessa ja veden ja lämmön jakelun varmistamisessa. Tämä vaatii merkittäviä investointeja.

Viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen on alue, jossa poliitikkojen tukea tarvitaan. Jos kotihoidossa oleva vanhus jää ilman sähköä, puhelinyhteyksiä, vettä ja lämpöä, niin miten hänet saadaan turvaan ja kenen toimesta? Tilannetta pahentavat eri toimijoiden erilaiset aluejaot ja toimintareviirit.

Jokelan 2007 ja Kauhajoen 2008 koulusurmat sekä Myyrmannin pommi 2002 ovat muistutus terrorismin mahdollisuudesta arjessa. Näissä kaikissa tapauksissa koulukiusaaminen ja nuorten syrjäytyminen on ollut traagista tapahtumaketjua.

Tietoverkot ja kyberturvallisuus ovat turvallisuuden uusi alue. Nykyisin Puolustusvoimilla on alueella oma yksikkönsä. Samalla yksityisyyden suojaaminen ja kansalaisvapaudet ovat meille kaikille tärkeä osa puolustamisen arvoista yhteiskuntaa. 

Pandemian mahdollisuus vaatii terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitämistä. Länsi-Afrikan vakava ebola-epidemia saatiin hillittyä sotilaallisella kansainvälisellä operaatiolla. SPR:n vapaaehtoisten ansiosta saimme Suomeen osaamista epidemian aikana. A(H1N1) influenssavirus,  "sikainfluenssa" epidemia 2009 oli muistutus pandemian vaaroista.

Puolustusvoimat ovat rakennusuudistuksessaan onnistuneet valtionhallinnon antamissa säästötavoitteissa. Ikäluokat ovat pienentyneet ja noin 80% miespuolisista ikäluokista suorittaa asepalveluksen. Maanpuolustus on aiempaa teknisempää ja terveysvaatimukset ovat samalla kiristyneet.

Kutsunnat ovat yhteiskunnalle yksi harvoista tarttumakohdista, jossa yhteiskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa koulunsa päättäneiden ihmisten elämään. Vaikka asevelvollisuus muuttuu valikoivammaksi, niin yhteistyötä kaivataan sosiaaliviranomaisten kanssa. Mitä voimme tehdä niille, jotka eivät suorita ase-tai siviilipalvelua terveyssyistä? Keskustelu kansalaispalvelusta toivottavasti jatkuu samalla, kun säilytämme yleisen asevelvollisuuden. 

Yleinen asevelvollisuus sisältää paljon myönteisiä asioita. Hintana on työurien lyheneminen ja opiskelun aloittamisen viivästyminen. Voisiko asevelvollisuutta niveltää paremmin osaksi opiskelua, luultavasti. Terveydenhuollon ammattilaisille, lääkäreille ja sairaanhoitajille voisi riittää lyhyempi palvelusaika, jotta heidät saadaan mukaan työelämään nopeammin.

Puolustusmäärärahoja on lisättävä hallitusti. Teknistynyt armeija on kallis armeija. 2020-luvulla on uusittava laivaston keskeiset alukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät. Ne ovat kalliita hankintoja, silti välttämättömiä. Samalla yksittäisen taistelijan turvallisuus edellyttää myös perushankintojen lisäämistä. Puolustusvoimien tulee pystyä tukemaan joustavasti siviiliyhteiskuntaa uusissa kriiseissä.

Laivasto on yksi keskeisistä osallistujista, kun Itämerellä tapahtuu öljytankkerin onnettomuus.

Rajavartioston, tullin ja poliisin rahoitus on pidettävä riittävällä tasolla, kuten myös syyttäjälaitoksen, oikeusistuimen ja vankeinhoidon. Tämä on keskeinen osa kansallista turvallisuuttamme ja oikeusvaltiotamme. Turvallisuuskulut ovat merkittävässä määrin henkilökuluja ja nykyiset säätöohjelmat ovat juuri leikanneet henkilömäärää samalla, kun toiminnan ja erityisesti eri viranomaisten yhteistyöhön liittyvien prosessien kehittäminen on takunnut.

Rauhanturvaaminen ja kehitysyhteistyö ovat osa ulkopolitiikkaa, jossa olemme osa pohjoismaista ja eurooppalaista arvomaailmaa. Haluamme pysyä myös teoissamme osana meidän viiteryhmäämme. Kriisien ratkaisussa auttaminen on halvempaa kuin niiden seurauksien hillitseminen rajoillamme.

Turvallisuuden ydin on se, että Suomi on arvoiltaan maa, jota me kansalaiset haluamme puolustaa. Siihen kuuluvat toimivat ja korruptiosta vapaat instituutiot, sananvapaus ja muut kansalaisvapaudet, oikeuslaitos ja kansalaisyhteiskunta. Samalla se on yhteiskunta, jossa on hyvä yrittää ja työskennellä.

1 kommentti . Avainsanat: Puolustusvoimat, turvallisuus, kyberturvallisuus, poliisi, rauhanturvaaminen, vesikriisi, vanhus, Pirkanmaa, Suomi, yksityisyyden suojaaminen

Mummonmökkien paluu vai minne ikäihmiset?

Sunnuntai 15.2.2015 - Pirkko Jartti

Esteettömyys, siis väljät ovet ja vessa sekä vain vähän rappusia, mahdollistaa kotona asumisen ikäihmiselle. Jos rakentamisessa luovutaan esteettömyyden normeista niin, miten selviämme ikääntyvän väestön kanssa.

Suomen asuntokannassa on aivan liikaa asuntoja, joissa eläminen pyörätuolissa, trollaattorin kanssa tai vaikka lyhyemmän aikaa jalka paketissa, on mahdotonta. Nilkka voi murtua keneltä vain.

Samaan aikaan vanhuspoliittiset ohjelmat kannustavat kotona asumisen edistämiseen ja kotihoidon lisäämiseen. Ei se onnistu ilman esteettömiä asuntoja.

Kerrostalossa hissittömyys tai vaikka kerrosten puoliväliin pysähtyvä hissi riittää pitämään huonosti liikkuvan ihmisen kotinsa vankina. Ahtaat ovet ja ennen muuta ahdas vessa estävät peseytymisen ja johtavat ikävään vaippojen käyttöön. Kotipalvelua ja kuljetusapua tarvitaan, kun edes yksi avustaja ei riitä, vaan kantamaan kutsutaan kaksi raavasta palomiestä.

Kyse on asuntokannastamme. Sitä pohtii eri ministeriö kuin se, joka miettii ikäihmisten palveluita. Palveluasuntoja rakentamalla ei ikäihmisten tilanteesta selvitä ellei nykyistä suurempi osa pysty asumaan pidempään kotonaan.

Maaseudulla on ikäihmisten asumisen kanssa ongelmia siinä kuin kaupungissakin.

Mummonmökki puulämmityksellä, kantovedellä, ulkovessan ja- saunan kanssa oli aiemmin maaseudulla syy muuttaa asumaan palvelutaloon tai vanhainkotiin. Tällä vuosituhannella onneksi maaseudunkin asuminen on hieman parantunut.

Suomessa asutaan edelleen ahtaasti ja ikäihmisten asumiseen todella huonosti sopivia asuntoja on liian vähän. Siksi nämä ongelmat on estettävä, kun uusia asuntoja rakennetaan. Muutakin on ikäihmisten kotonasumisen edistämiseksi tehtävä. Esteettömyys on ensimmäinen asia.

Jos asumus on ympärivuotisessa käytössä, niin tietä tulee aurata, koulukuljetusten on tultava kohtuullisen etäisyyden päähän ja ikäihmisille on tarjottava kotipalvelua. Postikin on kannettava lähistölle. Kunnan on järjestettävä palveluita ja mitä hajanaisempi kunta on, sen kalliimpaa se on.

Kun syrjäseudun erämaiseen asumukseensa jäänyttä ikäihmistä käy kotipalvelun hoitaja katsomassa pari kertaa päivässä 20 km suuntaansa, niin se on veronmaksajalle kallista. En ole ketään häätämässä minnekään, mutta tilannetta ei pitäisi enää pahentaa tulevaisuudessa. Koti on aina koti, mutta jos ikäihminen ei enää siellä pärjää, vaikka kotiapu käy neljä-viisi kertaa päivässä, niin kyllä silloin täytyy alkaa viimeistään miettiä laitosasumista. Kaikilla ei ole omaisia, jotka hoitavat vanhuksiaan. Ikäihminen voi tuntea myös turvattomuutta yksin asuessaan.

Kaavoituksella kunta pyrkii ohjaamaan pysyvää asumista koko yhteiskunnan kannalta järkevästi. Näilläkin normeilla on nykyisessä toimintatavassa syynsä. Jos muutetaan, niin on muutettava koko prosessia ja asumiseen liittyviä palvelulupauksia.

Normitalkoiden ja yksittäisten ideoiden sijaan on mietittävä kokonaisuutta. Kehen muutos vaikuttaa ja millä tavalla. Siis kokonaisuus ratkaisee.  Asiat eivät ole irrallaan toisistaan.

Jos halutaan halvempaa asumista. Tavoite on ihan hyvä, mutta sitä ei saa tehdä ikäihmisten ja vammaisten ongelmia pahentamalla.

1 kommentti . Avainsanat: mummonmökki, esteettömyys, vanhuus, ikäihminen, SOTE, hissi, Suomi, asuminen, kaavoitus, haja-asutus

Viina puhuttaa aina

Tiistai 10.2.2015 - Pirkko Jartti

Vaalien yllätysteema tuli keskioluesta. Työssäni näen lähes päivittäin alkoholin haittoja. Asiallista päihde- ja alkoholipolitiikkaa tarvitaan ja siinä on käytettävä useita keinoja. Taustan jälkeen muutama pointti:

Kolarin tai kaatumisen jälkeen alkoholin osuus tapahtumaan aina huomataan. Työterveydessä vastaan tulee, sanotaanko kaikenlaista käyttöä. Alkoholin suurkuluttajaa arjessa ei aina tunnisteta helpolla.

Viinan vaaroista käyttäjille on turha puhua, sillä sen he kaikki kyllä tietävät. Ne vaikuttavat myös perheenjäseniin, muihin läheisiin, naapureihin, kollegoihin, sivullisiin ja tuntemattomiin...Taloudellisesti kireinä aikoina poliitikkoa kiinnostavat nämä alkoholin yhteiskunnalliset kustannukset - sosiaalipalveluista, terveydenhuollosta, sairauspäivärahoista, järjestyksen ylläpitämisestä ja vakuutuskorvauksista aiheutuvat kulut.

2010 haittakustannusten arvioitiin olevan 1,3 miljardia euroa ja todella paljon inhimillistä kärsimystä.

Alkoholismia on tutkittu runsaasti ja tehokkaista keinoista tiedetään paljon. Poliittisessa päätöksenteossa ja etenkin mediassa tutkittua tietoa on ymmärretty vaihtelevasti.

Rajoitusten perusteleminen on ainakin tarpeen, koska vain sellaiset rajoitukset, jotka vaikuttavat, kannattaa ottaa käyttöön.

Laadukkaiden tutkimusten mukaan 15-69-vuotiaista miehistä yli 150 000 ja naisista lähes 100 000 on alkoholin suurkuluttajia. 2000-luvulla humalajuominen aamuyöstä on yleistynyt voimakkaasti. Ikäihmisten alkoholinkäyttö on myös lisääntynyt viime vuosina.

Riskit kasvavat jo pienellä kulutuksella, esim. rintasyövässä ja harvallakin humalajuomisella tapaturmissa. Rattijuopumukset yleistyvät alkoholin kulutuksen lisääntyessä.

Ensiksi: Salakauppa. Pahin ongelma olisi laajamittainen alkoholin salakauppa. Nykyisin se on jo onneksi lähes kansanperinnettä. Tarvitsemme kattavaa Alkon verkostoa ja keskiolut on järkevää pitää saatavilla tavallisissa kaupoissa ja kioskeissa.

Toiseksi: Saatavuus ja mainonta. Niistä on voitava keskustella ilman ääripäitä. Minusta keskiolutta voisi myydä silloin, kun Alko on avoinna eli klo 10-20 ja lisäksi sunnuntaisin klo 12-18. Pieni lyhennys aamusta voi katkaista putken ja lyhennys illalla voi jättää heräteostot tekemättä.

Mainonnalla on merkitystä nuorten juomisessa. Yritysten mainosblogien kielto tuntuu perustellulta. En ymmärrä, miksi urheilutapahtumiin kuuluu aina alkoholi. Ainakin nuorison urheilutapahtumista se olisi jätettävä pois ja oluen myynti aloitettava aikuisille mieluummin vasta myöhemmin illalla, tapahtumasta riippuen.

Piilomainonta on ollut iso business mainostoimistoille. Mainontarajoitusten ja pelisääntöjen on oltava nykyistä vaikeammin kierrettäviä. Itsesäätely ei ole toiminut.

Kolmanneksi: Päihdekatkaisu ja valistus. Sitä on oltava tarjolla riittävästi ja vaikuttavilla toimintatavoilla. Työterveydessä pystytään auttamaan työpaikkojen päihdeohjelmissa ja hoitoonohjaamisessa. Perusterveydenhuolto joutuu ottamaan vastuuta myös hoitoonohjauksesta ja interventiosta.

Yhteiskunnan säästäessä päihdehoito on todella huono säästö- ja leikkauskohde.

Neljänneksi: Rakenteelliset toimintatavat riskien vähentämiseksi. Alkolukkojen laajempi käyttö etenkin ammattiliikenteessä ja osana rattijuopumustuomioita. Perinteisen liikennevalvonnan ja puhalluttamisen ylläpitäminen on tarpeen ennaltaehkäisevän vaikutuksen vuoksi. Työpaikkojen nollatoleranssi ja siellä tapahtuva valvonta ovat osa päihdeohjelmia.

Riskikohteiden tunnistaminen on tärkeää. Pientuottajien tila- ja suoramyynti valmistuspaikassa niin tilaviineille kuin oluille tai vaikka alle 22%:n alkoholijuomille ei ole  riskikohde.

Kauppa on ottanut tiukemman linjan, keneltä kysytään paperit. Se on hyvä! Ravintolassa on vaikea lopettaa tarjoilu maksuhaluiselta, mutta kovin humalaiselta asiakkaalta. Siinäkin on jotain tehtävissä. Anniskelun valvonta vaikuttaa ravintoloiden toimintaan. Siihen on vain kovin vähän rahaa käytettävissä.

Tutkimusnäyttö on siitä, että alkoholijuomien saatavuuden kiristäminen ja korkean alkoholiveron politiikka ovat tehokkaimpia toimenpiteitä alkoholihaittojen ehkäisyssä. Se ei tarkoita kieltolakia, vaan lopulta normaalia elämää kovin vähän haittaavia ratkaisuja. Hinnoittelussa elämme Ruotsin ja Norjan naapurina, Virossa puolestaan hinnat tulevat varmasti hiljalleen nousemaan.

Alkoholikulttuuri muuttuu hitaasti, valitettavasti. Alkoholin lisäksi esillä ovat yhä useammin muut päihteet, kuten esim.  kannabis ja lääkkeet. Niiden osalta varhainen puuttuminen ja mahdollinen päihdehoito ovat tärkeitä pitää hyvällä tasolla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viina, alkoholi, keskiolut, alkoholismi, kolari, päihdekatkaisu, alkolukko, kannabis, yhteiskunta, valistus, tilaviini

Alempaa ja selkeämpää verotusta, kiitos!

Lauantai 7.2.2015 - Pirkko Jartti

Yksikään valtiovarainministeri mistään puolueesta ei helpolla luovu mistään verotuksesta. Taantuman ja rahapulan aikana kokonaisveroasteen alentaminen ei ole helppoa, vaikka Eduskunnan enemmistö sitä haluaisi. Se on silti tehtävä.

Kokonaisveroastetta on alennettava. Palkkaveroja ja moninkertaista yhtiöverotusta on alennettava. Samalla verojärjestelmää on yksinkertaistettava. Se on liian monimutkainen.

Joskus muinoin keräsimme lääkekuitteja, joita sitten laskimme yhteen ja niittasimme veroilmoitukseen. Verovirkailija teki tarkistuslaskennan. Nykyisin asia hoituu ilman kuitteja, useimmilta ihmisiltä perusvähennyksen osan. Yksinkertaista ja selkeää.

Verojen maksamisen tulisi olla helppoa ja ennakoitavaa. Poikkeustapaukset ja päällekkäiset vähennykset ovat suorastaan haitallisia.

Yle-vero mahdollisti pienemmän hinnan kuin tv-lupamaksu, koska vapaamatkustajia ei ole eikä maksupinnareita jahtaavaa valvontaa enää tarvita.

ALV-verovelvollisuuden alarajan nostaminen ja siihen liittyvän liukuman rajan nostaminen auttaisi pienempiä yrittäjiä. Perintöveron alarajan nostaminen yksinkertaistasi pienempien perintöjen saajien verotusta. 

Ruoan arvonlisäveron alennus ei alentanut ruoan hintaa ja eikä vähentänyt köyhyyttä. Jos verotuksen avulla halutaan jakaa tukia, niin se on mietittävä etukäteen teholtaan ja vaikutuksiltaan myös koko verotuksen osalta.

Ylipäätään verotuksen valmistelussa on oltava huolellinen! Verotus vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja sitä on tarkasteltava kokonaisuutena. Siihen me poliitikot tarvitsemme virkamiesten erikoisosaamista.

Kelan takuueläke on ollut hyvä asia. Samalla monet pienituloisimmat eläkeläiset pääsivät eroon kunnan toimeentulotuesta ja siihen liittyvästä hallinnoimisesta ja valvonnasta.

Yhteisöverojen alentaminen piristi talouskasvua, onneksi. Naapurimaidemme kesken on menossa kilpailu yhteisöverojen tasossa. Joka tapauksessa asiakkaat maksavat myös yhteisöveron. Osinkotulojen verotus ei muuttunut juuri ollenkaan. Toiveena oli kannustaa yrityksiä kasvattamaan omia pääomiaan. Nykyisin jo tiedetään, että yritysverouudistus ei kasvattanut tuloeroja.

Yritysverotuksessa halutaan verotulojen lisäksi sitä, että yritysten kannattaa kasvaa ja samalla työllistää ihmisiä. Verotuksen tulisi olla myös ennakoivaa ja johdonmukaista.

Selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen koskee myös verovähennyksiä ja tulonsiirtoja. Se mahdollistaa hyödyn siirtymisen sinne, minne se on tarkoitettu.

Yritysten hallinnollisten velvoitteiden vähentäminen ei ole vielä onnistunut, vaikka siitäkin on varsin laaja yksimielisyys. Milloin raportoinnissa onnistuisi yksi ilmoitus, joka menee kerralla usemmalle viranomaiselle? Kunnan ja valtion tarvitsemien ilmoitusten yhdistäminen lienee mahdotonta.

Melua paremmista tietojärjestelmistä on pidettävä aina, kun puhutaan hallinnosta. Liian paljon turhaa työtä tehdään, kun tietoja joudutaan siirtämään käsin järjestelmästä toiseen. Liian paljon menee aikaa hukkaan huonojen käyttöliittymien ja kehnon käyttöosaamisen takia.

Kokonaisveroasteen alentaminen ei ole helppoa. Se koskee meitä tavalla tai toisella. Siihen liittyvät valtion ja kuntien leikkaukset koskevat niin elinkeinoelämää kuin tulonsiirtoja. Itsestään selvää on, että se on voitava tehdä huonontamatta kaikkien pienituloisimpien asemaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verotus, puolue, vero, yritysvero, perintövero, kokonaisveroaste, taantuma, tietojärjestelmät

Vaaliteemani:Lähiruoan ja luomun edistäminen

Lauantai 7.2.2015 - Pirkko Jartti

Pirkanmaa on lähiruoan ja luomun edelläkävijä. Maaseudun elävänä pitämisessä ja matkailun edistämisessä yrittäjälähtöisellä lähiruoalla on edelleen paljon mahdollisuuksia. Eduskunnan, ministeriöiden ja ennen muuta kuntapäättäjillä on vielä tehtävää turhien esteiden madaltamisessa. Siksi lähiruoka on osa vaaliteemojani.

Kiitos lähiruoan edistämiselle kuuluu rohkeille yrittäjille, jotka ovat tarttuneet niin tuottamiseen ja jalostamiseen kuin jakeluun ja markkinointiin. Erityinen kiitos Ahlmannin koulun hankkeille ja koulutukselle, jonka avulla on tehty paljon uusia toimintamalleja ja myös tuotu asia käytännössä kaupungin keskelle.

Pirkanmaalla on monipuolista elintarviketuotantoa suklaanvalmistajista kahvipaahtimoihin, lammastiloista marjatiloihin ja erikoistuneisiin leipomoihin.

Ahlmannin suoramyynti, Kauppahalli, S-ketjun osallistuminen ja Heikki Ahopellon Armas-tuotteet sekä Tampereen huippukokkien ennakkoluulottomuus ovat lähiruoan näkyvin osa. Mukana on aktiivisia ihmisiä kehittämässä lähiruokarenkaita hankintaan ja pienyrityksiä keksimässä uusia asiakaslähtöisiä tuotteita.

Maatalous tarvitsee pitkäjänteisyyttä. Pirkanmaan lähiruokahanke toivottavasti muuttuu jatkuvaksi toiminnaksi ja siinä kehitetyt hyvät käytännöt leviävät koko maahan. Suomessa on liikaa hankkeita, jotka päättyvät hankerahoituksen päättymiseen - tavoitteena tulee olla siirtyminen kestävään liiketoimintaan.

Suomi on syystä ylpeä elintarviketurvallisuudesta. Siitä on syytä pitää kiinni. Silti ehkä pienimuotoisen tilatuotannon ei tarvitse toimia aivan samoilla vaatimuksilla kuin elintarviketeollisuuden suuryksiköiden massatuotannon, kunhan laatuvalvonta on kunnossa.

Julkisten hankintojen, etenkin kuntahankintojen merkitys on suuri. Pientuottajan osallistumismahdollisuus kilpailutuksissa vaatii osaamista kunnissa ja poliittista tahtoa.

Lähiruoka ja luomu ovat matkailun vetovoimatekijä, jos ne muistetaan matkailumarkkinoinnissa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

Lähiruoka antaa ruoalle kasvot. Tärkein merkintä on tuottajan nimi ja paikkakunta.

Kannattaa muistaa lähiruoan määritelmä: Lähiruoka on ruoantuotantoa ja-kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.

Lähiruoka on kulttuuri-, kuluttaja-, yritys-, elinkeino-, alue- ja vientipolitiikkaa.

Erikoistuneella pienelläkin tuottajalla on myös mahdollisuus menestyvään vientiin, jos vienninedistämisessä osataan huomioida pk-yritysten kovin rajalliset omat mahdollisuudet kansainväliseen markkinointiin. Esimerkiksi Saksan markkinoilla ruotsalaiset pientuottajat ovat onnistuneet paljon suomalaisia paremmin. Tässä on vielä politiikoilla tehtävää.

Lähiruoka tarvitsee uudenlaista liiketoimintaosaamista, jossa toimitaan verkostona, kehitetään logistiikkaa ja ostamista. Asiakkaita on, kunhan juuri sille sopivia tuotteita osataan tuottaa, jalostaa ja myydä.

Pienpanimoja tuetaan tuotantomäärän mukaisella alennetulla verotuksella, perusteena on alan käsityövaltaisuus. Saman luulisin koskevan muitakin elintarvikeketjun pienyrityksiä. Tässä on mahdollisuuksia keksiä oikeudenmukaisia pk-yritystoimintaa edistäviä malleja.

Ruoka-alan kehittämistä ovat haitanneet ristiriidat pienten ja suurten tuottajien intressien välillä. Suurtuottajilla on ollut enemmän vaikutusvaltaa lainsäädännössä.

Poliittisissa tukitoimissa markkinalähtöisen yrittäjyyden edistäminen on riittämätöntä. Sen seurauksena lähiruoan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ostaminen on koettu vaikeaksi.

Menestystä on syntynyt, kun keskustelu on kääntynyt tuista herkullisuuteen, tuoreuteen ja elämyksiin, joita ruokakulttuuri tuottaa. Pirkanmaalla on puheen sijaan toimittu ja alettu luomaan lähiruoalle uusia kohtaamispaikkoja asiakkaiden kanssa. Niin ovat toimineet myös talkoohengellä kuluttajien keskuudessa syntyneet ruokapiirit ja ammattikeittiöiden sopimusviljelijät.

Maatalous työllisttää noin 300 000 henkeä, 12% työvoimasta. Yrityksiä on noin 1900, joista suurin osa on pieniä. Kasvu syntyy vientiä kasvattamalla ja löytämällä kilpailukykyisiä erikoistuotteita.

Lähiruoka jalostusketjuineen on osa yrittäjälähtöistä maaseutupolitiikkaa. Se pitää maaseudun elävänä, luo uusia työpaikkoja niin maalle kuin kaupunkeihin. Samalla se parantaa elämän laatua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiruoka, luomu, Pirkanmaa, maatalous, Suomi, matkailu, pk-yritys, marjatila, suklaanvalmistaja, maaseutuAhlmannin koulu

Rikoksesta nopeammin rangaistukseen

Keskiviikko 4.2.2015 - Pirkko Jartti

Lainvoimaisen tuomion saaminen rikostutkinnan jälkeen kestää yleensä yli kaksi vuotta. Se on aivan liian pitkä aika. Oikeusvaltiossa poliisin, syyttäjän, tuomioistuimien ja vankeinhoidon on toimittava nopeammin. Se on osa oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia.

Kansanedustajaehdokkaiden tapana on toivoa poliisille lisää resursseja. Hyvä niin. Riski jäädä kiinni ehkäisee rötöstelyä. Hyvä olisi, jos tuomittu muistaisi asiayhteyden tuomion ja rötöstelyn välillä.

Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, kauanko kestää ennen kuin tuomio saadaan aikaan. Nykyisin tilanne on huono. Rakenneuudistus on jäänyt säätöohjelmaksi eikä niitä ole ulotettu koko oikeusprosessiin ja rikosoikeuteen.

Aika oikeusprosessissa kuluu odotteluun, aivan turhaan.

Poliisi tutkii, syyttäjä syyttää tutkinnan perusteella ja oikeusistuin antaa tuomion, josta hyvästä syystä on kansalaisella oikeus valittaa. Ylemmän oikeusasteen käsittelyyn aikaa kuluu noin vuoden verran lisää. Jos seurauksena on vankilatuomio, niin sen jälkeen vielä odotetaan paikkaa rangaistuslaitoksessa.

Valitusoikeus on tärkeä osa oikeusvaltiota, myös syyttömiä epäillään. Silti nykyisellä toimintamallilla valittaminen on automaatti, jolla tuomion lainvoimaisuutta lykätään.

Jotain tässä olisi tehtävä ja homma olisi saatava sujuvammaksi. Ehkä syyttäjät nopeammin mukaan tutkintaan. Käräjäoikeuksissa olisi osattava laatia tuomioita, joiden valitusten käsittely olisi nopeampaa. Valitusoikeuksien olisi parannettava toimintaansa.

Osa rötöksistä pitäisi pystyä käsittelemään sovittelussa tai nykyistä kevyemmällä toimintatavalla.

Rikoksesta olisi päädyttävä nopeammin rangaistukseen. Se ei ole kohtuuton toive.

Mitä menetettävää on ihmisellä, joka on saanut tuomion ja odottaa pääsyä vankilaan? Ehkä tässäkin olisi jotain tehtävissä. Vankiloiden tilanahtaus on kummallinen säästökohde, joka ei säästä yhteiskunnan kuluja.

Talousrikostutkinnassa tuloksia saatiin aikaan, kun poliisi, verottaja ja myös tulli yhdistivät voimiaan. Samalla saatiin alaan erikoistuneita syyttäjiä. Talousrikoksissa saatu rahamäärä on kattanut lisäkulut. Sen lisäksi vielä harmaatalous on vähentynyt. 

Talousrikostutkinnan rahoittaminen on hyvin käytettyjä verovaroja.

Ylen Ykkösaamun kolumnissaan prof. Terttu Utriainen pohti Pirkanmaan käräjäoikeuden seksuaalirikoksista antamaa tuomiota. "Tuomioilla osoitetaan tekojen moitittavuus. Se ettei rikoksia hyväksytä. Suomessa yleensä tuomiot liikkuvat asteikon alimmalla neljänneksellä. Siten rangaistusasteikon minimillä on suurempi merkitys kuin maksimilla. Niinpä tapon rangaistukset ovat kahdeksan vuoden yläpuolella, koska asteikko on kahdeksasta vuodesta 12 vuotta vankeutta."

Kansalaisina odotamme, että rangaistusasteikkoa käytettäisiin laajemmin. Mitä olisi pitänyt vielä tehdä, että syyllinen olisi saanut kovemman rangaistuksen?

Oikeuslaitos on riippumaton poliitikoista, mutta ei onneksi kokonaan yhteiskunnasta. Rattijuoppojen kuolemantuottamuksesta saamat rangaistukset olivat aiemmin olemattomia. Seksuaalirikosten tuomiot myös olivat kovin lieviä aikaisemmin. Linja on julkisen mielipiteen ansiosta tuomioistuimissa kiristynyt.

Vankilaan päätyy vain törkeimmistä rikoksista ja niistäkin vasta uusittaessa. Alle kahden vuoden vankeustuomio muuttuu yhdyskuntapalveluksi.

Oma murhe oikeusjärjestelmässä ovat ehdolliset rangaistukset ja sakot. Tulottomille ja vähät maineestaan piittaaville ne ovat lähinnä vitsi.

Sakkojen takia ei pidä päätyä vankilaan. Jotain vaihtoehtoisia seuraamuksia maksamattomista sakoista olisi oltava. Niiden löytäminen ei liene ole mahdotonta. Tämä ainakin ilahduttaisi isoa joukkoa pienkauppoja ja niiden myyjiä.

Ehdolliseen rangaistukseen pitäisi voida liittää muita seuraamuksia joko taloudellisia tai vapautta rajoittavaa valvontaa.

Vankeinhoitoon ja tuomioihin liittyy se tosiasia, että kaikki vapautuvat joskus. Sosiaaliapalveluiden ja kuntoutuksen yhdistäminen rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää. Päihteiden käytön katkaisemisella on siinä iso osa.

Kokoomusta syytetään "yövartijapuolueeksi", joka vain lisää rahoja poliisille. Valtion on valvottava, etteivät ihmiset loukkaa toisten ihmisten ihmisoikeuksia. Se vaatii asialliset resurssit, jotta olisimme ihmisoikeuksia kunnioitettava oikeusvaltio.

Rikosten tehokas tutkinta ja tuomion saaminen asiallisessa ajassa sekä rikoskierrettä ehkäisevä toiminta vankeinhoidossa on välttämättömyys. Siihen käytetyt rahat eivät ole pois peruskoulusta tai kirjastoista. Ne lisäävät hyvinvointia maassamme ja ehkäisevät todella suuria vahinkoja ja kuluja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rikos, oikeusvaltio, poliisi, sakko, seksuaalirikos, kauppa, päihteet, kuntoutus

Suomi 2020 - mitä ongelmia Eduskunnan on ratkottava?

Lauantai 31.1.2015 - Pirkko Jartti

Kreikka ei ole ongelma, ainakaan merkittävä. Kun 2020 seuraavan Eduskunnan aikaansaannoksia arvioidaan, niin muut asiat ovat tärkeämpiä. Tässä on muutamia niistä, koska kaikki ovat tärkeitä. Järjestyksellä ei ole väliä.

1) Terveys, hyvinvointi ja ikääntyminen

Suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat 2020 eläkkeellä ja erityistä hoivaa vaativien ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. SOTE-keskustelu on vasta alkua niille muutoksille, joita väestömme harmaantuminen ja ikääntyminen vaativat sosiaalipalveluilta ja koko terveydenhuollolta. Samaan aikaan sairauksien hoito muuttuu yhä tehokkaammaksi ja kalliimmaksi. Asioita on tehtävä eri tavalla ja aivan uusia toimintatapoja on voitava ottaa käyttöön.

SOTE-päätökset taitavat olla pääosin seuraavan Eduskunnan ongelma. Jääkö kuntien rooliksi teiden ja jalkakäytävien talviauraus ja leikkikenttien kunnostus?

Ikääntyminen vaikuttaa niin politiikkaan kuin kaikkeen muuhunkin toimintaan yhteiskunnassa. Samaan aikaan olisi pystyttävä kasvattamaan nuoria ikäluokkia kohti työelämää. Mitä tehdään koulu- ja yliopistoverkolle ikäluokkien pienentyessä?

2) Maa- ja metsätalouden muutos biotaloudeksi

Biotaloudesta on puhuttu, sen sisältö selviää lähivuosien aikana. 60-luvulla pientilat muuttuivat elinkelvottomiksi, 2010-luvulla on vielä päätettävä, millainen maatalous on Suomessa järkevää ja kannattavaa.

Lähiruoka ja tilatuotanto, jossa toimitaan muutenkin suurten kauppaketjujen ehdoilla, ovat yksi mahdollisuus. Se vaatii muutoksia lainsäädännössä.

3) Energiakysymykset

Valmistuuko Olkiluodon kolmas reaktori tai Rosatomin Hanhikiven voimala? Sitä ei vielä tiedetä.

Energiatuotannon monipuolisuus on hyvä asia. Se tarkoittaa puun käytön lisäämistä, tuulivoimaa, nesteytetyn kaasun käyttöä ja maa- ja ilmalämpöpumppujen yleistymistä.

Vientiteollisuudelle energiaan liittyvä vienti on jo iso osa liiketoimnnasta. Se edellyttää, että myös Suomessa otamme käyttöön oman teollisuutemme ratkaisuja.

4) Liikenteen uudistaminen

Suomen liikenneinfra on peräisin 1970-luvulta. Rataverkon kehittäminen ja ylläpitäminen on tehtävä samalla kuin pääteiden verkkoa kunnostetaan.

Metropolialueilla joukkoliikenne on lähivuosina keskeinen kehityskohde. Samalla lainsäädäntöä on tehtävä niin robottiautoja kuin uusia älyliikenteen sovelluksia varten.

5) Ilmastonmuutos, materiaalitehokkuus ja raaka-ainepolitiikka

2014 oli jälleen globaalisti ennätyksellisen lämmin. Ilmastonmuutos merkitsee Suomessa erikoisten sääilmiöiden yleistymistä. Yleisellä tasolla se tarkoittaa ainakin sademäärän kasvamista; kesällä vettä ja talvella lunta sekä tulvia. Myrskytkin yleistyvät, samoin hellejaksot ja kovat pakkaset. Se tarkoittaa kaupunkisuunnitteluun isoja haasteita.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollisuus uudistaa teollisuuttamme ja viedä teknologiaa, joka on energiatehokkaampaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Samalla Suomen on hyvä olla myös esimerkki uuden teknologian käytöstä. Siinä on lainsäädännöllä oma paikkansa.

Suomen kaivospolitiikalle Talvivaara on suuri ongelma. Huonosti ja todella osaamattomasti tehty kaivoshanke tulee veronmaksajille kalliiksi. Sieltä löytyy myös 25 km vähän käytettyä sähkörataa. Miten ja millaisia kaivoksia Suomeen jatkossa tulee? Se on Eduskunnan asia.

Materiaalitehokkuus ja mahdollisten uusien biomateriaalien saaminen laajaan tuotantoon on varmasti osa Suomen teollisuuspolitiikkaa.

6) Kansalaisvapaudet ja turvallisuus

NATO-keskustelussa ei ole vielä päästy oikein alkuun. Samaan aikaan Puolustusministeriön työryhmä ehdottaa luonnollisesti Puolustusvoimille rahaa, resursseja ja lainsäädännön lupaa tavallisten kansalaisten laajaan, ennakoivaan valvontaan.

Jos Suomi ei ole oikeusvaltio ja ihmisillä ei ole oikeutta yksityisyyteen niin, miten me eroamme diktatuureista?

Tietoverkkojen osalta lainsäädäntöä on varmasti kehitettävä, mutta samalla on pidettävä huolta kansalaisvapauksista ja oikeusvaltiosta.

Seuraava Eduskunta päättää niin laivaston suurimpien alusten uushankinnasta kuin ilmavoimien taisteluhävittäjien hankinnasta. Ne ovat isoja rahoja. Eduskunta päättää, mistä tingitään.

Ja paljon muuta...

Suomi on 2017-19 Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Pohjoisten alueiden rooli varmasti työllistää Eduskuntaa enemmän kuin perinteinen Pohjoismaiden neuvosto.

Venäjä, Venäjä ja Venäjä - lähinaapuri vaikuttaa moneen asiaan, niin koulujen kielenopetuksesta aina rataverkon kehittämiseen.

Pienyritysten tulevaisuus. Eläkkeelle jää myös paljon yrittäjiä. Löytyykö liiketoiminnalle jatkajia tai seuraajia? Kansallisen kulttuurin kalliit huippuhankkeet, kirjojen ja musiikin viennin saaminen kuntoon, apurahajärjestelmien uudistaminen. Siinä on muutama esimerkki. Rahat ovat pienet, keskustelu on suurta ja merkitys Suomen brändille on tärkeä.

Kreikasta ja EU:sta puhutaan varmasti, vaikka Eduskunnalla on siinä pienempi rooli. Onneksi EU-tuella Espanja, Portugali ja Irlanti selvisivät, sekin kannattaa muistaa. EU:n elvytyksen voisi tuovan Suomeen niin lisää vientiä kuin rakenteellisia uudistuksia.

Toivottavasti jossain vaaliväittelyssä näistäkin asioista puhutaan. Tarvitaan laajempaa näköalaa tulevaisuuteen eikä vain näpertelyä epäoleellisten asioiden kanssa.

Ensiksi on oltava idea tulevasta, jotta edes siihen suuntaan joskus päästäisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, biotalous, lähiruoka, liikenne, ilmastonmuutos, turvallisuus, oikeusvaltio

Huhtikuun vaalit lähestyvät

Torstai 22.1.2015 - Pirkko Jartti

Eduskuntavaalien 2015 äänestyspäivä on sunnuntai 19.4. Tunnelma nousee vielä jäljellä olevan lähes kolmen kuukauden aikana. Kiivain kampanjoinnin tahti alkaa, kun me ehdokkaat saamme numeromme kuukautta ennen vaaleja.

Oma vaalikampanjani on jo käynnissä. Keväällä kierrän ympäri Pirkanmaata tapaamassa äänestäjiä ja osallistumassa vaalipaneeleihin ja muihin tilaisuuksiin. Kampanjapäällikköni Ilona Salomaa yrittää pitää huolta ehtimisistäni ja kalenteristani. Häneltä kannattaa kysyä, jos haluatte kutsua minut paikalle.

Kevään ajan toimin normaalisti arkityössäni lääkärinä. Pirkkalan kunnanhallituksessa ja valtuustossa on myös asioita hoidettavana. Vain nykyisillä kansanedustajilla on lomaa vaalikampanjaa varten. Vapaata minä ja kaikki muutkin ehdokkaat tarvitsemme niin lepoon kuin liikuntaan. Kulttuuriharrastuksia jatkan myös. Liput on varattuna Verdin Nabuccoon. Aion myös käydä Ateneumissa Jean Sibeliuksen 150-vuotisnäyttelyssä sekä Göstan Markiisitar ja paroni ovat myös ohjelmassa.

Pirkanmaan omat teemat vaaleissa ovat vielä muotoutumassa. Tampereella esillä ovat eri huolet kuin ympäristökunnissa. Kaikki puolueet ja kaikki ehdokkaat toki ajavat hyviä asioita. Taloustilanteen vakavuus tuo silti päätettäväksi hyvinkin ikäviä asioita ja kovia valintoja.

Yrittäjyys ja kasvavien vientiyritysten syntymiseen poliitikko voi antaa vain kannustusta ja hieman tukea lainsäädännössä. Uusien innovatiivisten yritysten syntyminen on maallemme elintärkeää ja sen pitäisi tarkoittaa muutakin kuin juhlapuheita.

Terveys- ja hyvinvointiasioissa SOTE-uudistuksessa on vielä pureksittavaa, etenkin sosiaalipuolen muutoksista ei ole paljoa keskusteltu. Ikäihmisten hoivatarpeen ratkaiseminen etenkin Pirkanmaan laita-alueilla ei ole helppoa. Hyviä ja toimivia esimerkkejä järkevistä uusista toimintatavoista löytyy jo Etelä-Karjalassa tehtyjen kokeilujen pohjalta.

Eduskunnassa ajetaan maan asioita, ei pelkästään oman vaalipiirin tai kotikunnan. Ehdokkaat ovat erilaisia siinä kuin myös puolueet, joten kannattaa tutustua.

Pirkanmaata kiertäessä on ainakin selvinnyt, että poliitikon on oltava laaja-alainen. Kokemus kuntapolitiikasta ja maakunnan yhteistyöstä auttaa vastaamaan kysymyksiin rehellisesti - kovin helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiin ei ole.

Pohdintoja erilaisiin asioihin on jatkossakin täällä blogissa.

Omat kokemukseni ehdokkuudesta ovat kannustavia ja innostavia. Hauskaa on myös ollut tavata erilaisia ihmisiä. Lämmin kiitos saamastani kannustuksesta, kysymyksistä ja palautteista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansanedustajaehdokas, eduskuntavaalit, kulttuuri, SOTE, Pirkanmaa, Ilona Salomaa, kampanjapäällikkö

Terve työpaikka on tuottavin

Sunnuntai 18.1.2015 - Pirkko Jartti

Nopein keino lisätä kunnissa ja yrityksissä tuottavuutta ja tulosta on vähentää turhia sairauspoissaoloja. Se tarkoittaa parempaa johtamista. Se ei tarkoita, että töissä oltaisiin kipeänä ja huonossa kunnossa.

Sairastaminen on kallista. Yksi sairauslomapäivä maksaa yritykselle 350 euroa ja yhteiskunnalle se maksaa yli 220 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä haaskaantuu niin työntekijän palkkakulut, työn tulokset ja vielä päälle työn organisoimiseen ja sijaisjärjestelyihin kuluva aika. Etenkin kuntien johdossa tämä tunnutaan ymmärtävän huonosti.

Sairastaminen on normaalia. Vuodessa kohdalle osuu yleensä pari flunssaa, särkyjä ja vaivoja ja onnettomuuksiakin ja vakavia sairauskohtauksia tapahtuu. Suomalaisessa normaalissa työpaikassa silti harvoin keskimääräinen sairauspäivien määrä on yli 10 päivää/työntekijä. Korostan: keskimäärin ja tarpeeksi isoissa yksiköissä.

Kovapäinenkin työantaja ymmärtää rahan. Työterveyslaitoksen laskurilla voi tehdä sormiharjoituksia tuottavuusvaikutuksista.

Perinteisessä työturvallisuudessa jo osataan vähentää työtapaturmia, vetoa ja melua. Homerakennusten korjaamisessa on vielä paljon tehtävää.

Influenssarokotusten tarjoaminen koko henkilökunnalle maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Ei kukaan halua olla turhaan sairaana.

Työterveydellä on tarjota kohtuullisen helppoja ja kustannuksiltaan pieniä keinoja vähentää sairauspoissaoloja. Kannattaa kysyä, mitä taukojumppa, liikuntaseteli tai muut työssä hyvinvointia parantavat toimenpiteet voisivat olla.

Vaikeinta on uskoa, että kyse on johtamisesta. Huono ja ja erittäin huono johtaminen lisää sairastuvuutta.

Ensiksi: johdon on seurattava sairauspoissaolotilastoja järkevällä tasolla. Silloin ongelma-alueet löytyvät.

Toiseksi: johdon on uskallettava tehdä muutoksia omaan toimintaansa ja toimintaan ylipäätään. Esim. jos tiimien ristiriitojen selvittelyä ei tehdä asiallisesti, niin se tulee todella kalliiksi lisääntyvien burn out- määrien kasvaessa varsin nopeasti.

Jos sairauspoissaolot ovat vaikka luokkaa 15 pv/työntekijä vuodessa, sille voi olla hyvä selitys tai kyseessä on vakava ongelma. Hyvä keino on kysyä sitä niin työterveyshuollosta kuin työntekijältä itseltään. Tätä kutsutaan myös varhaisen puuttumisen malliksi.

Tyypillisessä varhaisen puuttumisen mallissa esimiehen on kysyttävä alaiseltaan "miten menee, miten voit", jos sairausloma on yli viisi päivää tai vuodessa on yli kolme sairauspoissaolojaksoa. Aina.

Varhaisen puuttumisen toimintaa ei missään tapauksessa saa ottaa käyttöön töksäyttäen. Siitä on sovittava yhdessä työntekijöiden ja mielellään työterveyshuollon kanssa. Se ei ole kyttäämistä ja valvontaa, vaan aivan normaalia johtamista ja välittämistä.

Esimiehet on myös koulutettava, jotta homma sujuisi. Voisi luulla, että kuka vain osaa kysyä "mitä kuuluu", mutta kun helposti se siellä toisessa päässä kuullaan ihan jonain muuna, pahimmillaan pottuiluna. 

Toistuviin niska-hartiavaivoihin auttaa, kun henkilö ohjataan työfysioterapeutille ja/tai omatoimiseen jumppaan. Joskus hankitaan sähköinen työpöytä tai uusitaan työtuoli.

Tarvittavat muutokset ovat kuluina pieniä asioita, jotka vain on esimiehen päätettävä hoitaa kuntoon. Toisinaan työtekijän on mentävä lääkäriin hoidettavaksi.

Työterveyshuollossa autetaan ratkomaan ongelmia, hoidetaan sairauksia, ohjataan tutkimuksiin jne. Työterveyshuolto ei pysty järjestämään esim. parempaa esimiestä työpaikalle, ei lisämään palkkaa työntekijälle jne.

Suurimpia kuluja tulee tuki- ja liikuntaelinten ja mielenterveyden ongelmista. Niiden ennaltaehkäiseminen kannattaa!

Hyvään ja hyvin johdettuun työpaikkaan on mukava tulla aamulla. Samalla tietää, että mahdollisiin ongelmiin työpaikalla tartutaan ja ne ratkaistaan oikeudenmukaisesti.

Kulusäästöjen kanssa painivissa kunnissa tilanne on vaikea. Ennaltaehkäisy on ihan todellista kulua, mutta niin ovat myös sairauspoissaolojen kulutkin. Maksajat ovat vain eri organisaation tahot. Veronmaksaja maksaa ne lopulta, yleensä paljon suurempina kuluina.

Joskus kunnanhallituksissa ja muussa johdossa ei edes ymmärretä, paljonko sairastamisen kulut ja siinä samalla tuleva inhimillinen kärsimys todella maksavat. Piilokulut pahoista ylikuormituksista ja sählingit sijaisten hankinnassa jäävät yleensä alimman tason murheeksi.

Julkisella sektorilla on olemassa hyviäkin esimerkkejä. Niiden olisi levittävä laajemmin käyttöön.

Nopein tapa parantaa tuottavuutta ja lisätä tulosta on se, että sijoittaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, tapaturmien torjuntaan ja ennen muuta hyvään johtamiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, sairausloma, ennaltaehkäisy, yritys, kustannus, yhteiskunta

Vaalikoneen vastaukset - vinkkejä lukijoille

Maanantai 12.1.2015 - Pirkko Jartti

Netin vaalikoneiden paras ominaisuus on ehdokkaiden tasa-arvoisuudessa. Sieltä löytää kiinnostavia ehdokkaita, jotka eivät ole kansanedustajia tai tv-julkkiksia. Huono puoli on se, että aika monimutkaiset asiat joutuu kuittaamaan rastilla ja parilla rivillä tekstiä.

Vaalikoneita on paljon. Niihin vastataan nopeasti ja kaikkiin vastaaminen vie paljon aikaa. Kysymykset on laadittu hyvin, huonosti tai monitulkintaiseksi. Ymmärränkö ne samalla tavalla kuin äänestäjät?

Sitoudunko vaalikoneessa antamaani mielipiteeseeni? Ainakin keväällä annettujen vastausten mukaan tullaan kaikkien kansaedustajien toimia arvostelemaan mediassa.

Vaalikoneissa on omat ongelmansa. Kysymysten lisäksi ehdokkaan ja äänestäjien mielipiteiden samankaltaisuutta mitataan vähän sinnepäin. Helpoin tapa on laskea +1p, jos mielipide on sama ja -1p, jos mielipide on eri. Tällöin tietysti kysymysten olisi oltava yhtä tärkeitä ja samoja merkitykseltään. Näinhän todellisuudessa ei ole. 

Vinkki: vaalikonetta kannattaa kokeilla useamman kerran ja hieman vaihdella omia vastauksia, jos ehdokkaat vaihtuvat paljon, niin kannattaa tarkastella tarkemmin tarjottujen ehdokkaiden omia vastauksia.

Me ehdokkaat periaatteessa sitoudumme oman puolueemme linjaan. Senkin sisällä meillä kaikilla on omat painotuksemme. Lehdissä vaalikoneiden datasta sitten päätellään, miten sijoitumme puolueemme sisällä, joskus sekin menee päin honkia.

Noloimpia ovat ehdokkaat, jotka vastaavat kaikkeen suunnilleen keskinkertaisesti, jolloin he olisivat mahdollisimman paljon kaikkien kavereita. Jotkut taas vastaavat, kuten kuvittelevat äänestäjien haluavan heidän vastaavan. 

Todellisuudessa yksinkertaisetkin kysymykset ovat monimutkaisia. Tämän olen politiikassa oppinut.

Kysymys: "Tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita."

Tämän kanssa voin olla samaa mieltä. Paljon töitä paiskivien on saatava nauttia työnsä tuloksista. Suuret ja kohtuuttomat tuloerot taas ovat Suomelle huono asia eivätkä kaikki tuloerot johdu lahjakkuudesta tai ahkeruudesta. Niitä en kannattaisi.

Netistä löytyi sattumalta Osmo Soinivaaran tuskainen pohdinta tähän samaan kunnallisvaalien vaalikoneen kysymykseen vuodelta 2012. 

Kysymys:" Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopolitiikan politiikalle."

Tähän todennäköisesti vastaisin olevani samaa mieltä ja se on osa arvojani. Silti "koti, uskonto ja isänmaa" 2015 ovat sisällöltään kovin erilainen asia kuin vaikka 1939. Suomen perinteisiä arvoja ovat ainakin demokratia, koulutus ja tasa-arvo.

Politiikka voi tukea koteja, kaikenlaisia koteja. Vaikka uskonto ei ole valtion, vaan kirkkojen oma asia, niin sieltä tuleva ajatus tasa-arvoisuudesta ja myötätunnosta osana hyvää elämää, ovat osa omaa arvomaailmaani. Isänmaa on se, minkä parasta me kaikki poliitikot yritämme ajaa.

En aio olla vaalikoneiden vanki. Minusta jokaisen poliitikon on käytettävä parasta saatavilla olevaa tietoa. Hyvä poliitikko muuttaa mielpidettään, kun tiedot asiasta paranevat.

Blogeissa selitän omaa ajatteluani ja arvojani enemmän kuin parilla lauseella vaalikoneen selityskentässä. Toisaalta ja toisaalta selittely on hieman tylsää. Helpompaa olisi antaa räväköitä populistisia otsikoita, kuten jotkut kanssaehdokkaat. Silti teen mieluummin rakentavaa ja tietoon perustuvaa politiikkaa äänestäjien ja Suomen parhaaksi.

"Onko vaalilupaukset tehty rikottavaksi?" ,kuten varmasti jossain tullaan kirjoittamaan. Onneksi ovat ja yksikään puolue ei ole diktaattorina. Se mahdollistaa neuvottelemisen, poliittisen keskustelun ja parhaan lopputuloksen hakemisen.

Kompromisseista huolimatta ajan oman arvopohjani ja linjani mukaisia asioita parhaani mukaan.

Vaalikoneita kannattaa kokeilla, silti niiden tuloksia kannattaa katsoa hieman kriittisesti ja tutustua omalta tuntuviin ehdokkaisiin muutenkin. Äänestäminen on tärkeintä, vain annetut äänet lasketaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikone, eduskuntavaalit, kansanedustaja, tv-julkkis

Tampere-Pirkkala, yritykset, Ryanair ja matkailu

Tiistai 6.1.2015 - Pirkko Jartti

Tampere-Pirkkalan (TMP) lentokenttä on matkustajille parempi kuin koskaan. Terminaaliremontti on valmistumassa ja viimeinkin kentälle on bussiyhteys. Samaan aikaan lentoliikenne vähenee.

Tampere-Pirkkalaa tarvitaan ehdottomasti Helsinki-Vantaan varakenttänä. Vaikka liikennekatkoja  onkin harvoin, niin silti Pirkkalasta on helpompi jatkaa matkaa kuin esim. Tallinnasta. Asiaa auttaisi jo paljon, jos kentällä olisi olemassa eri koneille sopivia portaita käytössä. Huonoimmillaan kone laskeutuu ja odottelee pari tuntia lentääkseen Helsinki-Vantaalle, koska matkustajia ei saada koneesta ulos puuttuvien portaiden vuoksi.

Pirkanmaan liike-elämälle ja vientiteollisuudelle lentoyhteydet ovat tärkeitä, vaikka asioita hoidetaan etäyhteyksillä. Aamulla ensimmäiset lennot vievät jatkoyhteyksille Helsinkiin ja Tukholmaan, ja illan viimeiset yhteydet taas tuovat työmatkaajat kotiin.

Businessmatkustajat ovat reittiyhteyksien kulmakivi. Niiden tulevaisuus on sidoksissa niin vientiyrityksiin kuin lentoyhtiöiden säästötarpeisiin.

Yleisilmailu, johon kuuluvat niin liikelennot, harrasteilmailu kuin koulutus, ovat Suomessa olleet pitkälti Helsingissä Malmin lentokentällä. Kaupungin sisällä oleva kenttä lopetetaan ja se kaavoitetaan asuinalueiksi. Uutta toimipaikkaa etsiville ilmailuyrityksille Tampere-Pirkkala on hyvä vaihtoehto.

Lentokentän businessalue on jo menestynyt. Pirkanmaalle on iso asia löytää lentokentän melualueelle hyvää teollista käyttöä. Sinne kun ei voi kaavoittaa asumista.

Ryanair on ollut Tampere-Pirkkalan vetovoimatekijä. Se tuo turisteja Euroopasta ja kauttamatkustajia ympäri Suomea.

Halpalentoyhtiön konseptiin kuuluu, että reitit ja aikataulut muuttuvat nopeastikin ja täällä ollaan hieman kaukana. Muille halpalentoyhtiöille Ryanair on kilpailija, jonka  kanssa ei haluta samalle kentälle.

Lentokentän uudistaminen ja kehittäminen on hyvä ja toivottava asia!

Halpalentoyhtiöille tärkeää olisi saada matkustajia molempiin suuntiin. Suomi ja Tampere ovat olleet tässä suhteessa ongelma: täältä lähdetään, mutta ulkomaisia turisteja ei tänne houkuta tulla.

Pirkanmaan turismin edistämiseksi olisi löydettävä aivan uusi vaihde! Hotellikapasiteettia on Tampereella, tosin lentokentälle sitä myös kaivattaisiin. Täällä on hyviä festivaaleja, yliopistoissa käy vaihto-opiskelijoita ympäri Eurooppaa, perusasiat ja nähtävä ovat olemassa. 

Tampereen seudun markkinoinnista vastaava Tredea on jotenkin ymmärtänyt hommansa väärin. He markkinoivat Pirkanmaata pirkanmaalaisille. Suunnan pitäisi olla Englanti, Saksa, Venäjä. Täällä matkailuinfran olisi oltava ulkomaalaisystävällinen, kuten mekin odotamme sen maailmalla olevan.

Tampere naapureineen on pieni paikka globaalisti. Siksi täällä olisi oltava innovatiivisempi. 

Toisinaan tulee mieleen, että Tampereella ikävä kyllä tehdään ulkomaalaisten turistien elämä vaikeaksi. Onko kyseessä vitsi virkamiehiltä vai haitanteko? Se on makuasia.

Miksi ihmeessä bussissa, joka vie lentokentältä Tampereen keskustaan, lukee suurella Vatiala? Nousisitko itse siihen?

Jos turisteille neuvotaan bussiyhteyttä lentokentän ja keskustan välillä englanniksi. Miksi hänet ohjataan sivulle, jossa kerrotaan seutuliikenteen hinnoitteluvyöhykkeistä?

Se on silmiävä avaava kokemus, kun pari päivää katselee ulkomaalaisten ystävien kanssa englanninkielisiä opasteita. Ikään kuin tämä matkailu olisi tehty vain täällä syntyneille. Vinkki: koittakaapa löytää opastus museokeskukseen ilman, että tiedätte sen olevan Vapriikki. Ei löydy eikä sitä nimeä arvaa kukaan.

Jos matkailumarkkinoinnin meno ei parane, niin kovin hyvää tulevaisuutta ei ole näköpiirissä lentoyhteyksille. Siksi näillä käytännön piloilla on merkitystä. Pirkanmaata kannattaa aina silloin tällöin tarkastella myös turistin näkökulmasta.

Nyt vaan joukolla kehittämään Tampere-Pirkkalan lentokenttää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lentokenttä, liikenne, matkailu, Ryanair, Tampere, Pirkkala

Siltarumpupoliitikko haaskaa verorahat

Sunnuntai 4.1.2015 - Pirkko Jartti

Ministereiltä halutaan oman maakunnan suosimista. Mieluummin on vaadittava sitä, että kukaan ministeri ei "rosvoa" rahoitusta vain saadakseen itselleen ääniä. Siltarumpupolitikointi pekkarointeineen on ikävin muoto politiikkaa.

Jos valtioneuvostossa on pirkanmaalainen ministeri, niin se ei saisi tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti toistakymmentä ministeriä vastustaa Pirkanmaan hankkeita.  Kaikkien puolueesta riippumatta olisi edistettävä kansakunnan etuja ja toimittava järkevästi. Silloin Suomi voisi menestyä.

Pirkanmaalla on pitkä kokemus keskustalaisesta liikennepolitiikasta. Sen seurauksena täällä tiestö jäi jälkeen muuta maata, kun aina löytyi ministerien omaan vaalipiiriin joku turha silta rakennettavaksi.

Ehdokkaana on hienoa luvata juuri äänestäjän tarpeisiin tulevan tien korjaamista - se näkyy ja pysyy saavutuksena. Valitettavasti se on huonon poliitikon tunnusmerkki.

Kun SDP:n Kari Rajamäki ajoi Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa seitsemän miljoonan euron rahoitusta kotipaikalleen valtatie 23:lle Varkauteen. Se tarkoittaa, että kiireellisemmät ja enemmän liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet muualla 5-tiellä ja muualla maassa jäävät tekemättä.

Tiehankkeet arvioidaan kiireellisyydellään jokaisessa ELY-keskuksessa. Koska rahaa on aina vähän, niin ne kannattaa käyttää hankkeisiin, jotka ovat mahdollisimman hyödyllisiä ja vaikuttavia.

Luonnollisesti koko tie kannattaa korjata tarvittaessa ilman keskeytyksiä. Kaikkein kalleinta peruskorjaamista ovat vuoden kahden tauot, joissa työmaita aloitetaan ja lopetetaan.

Järkeviä ja jopa budjettikehyksen ylittämisen mahdollistavia ovat hankkeet, jotka merkittävästi lisäävät maan arvoa mahdollistamalla kaavoituksen ja rakentamisen tai teollisuuden saamisen alueelle. Nämä hankkeet todella maksavat itsensä takaisin verotuloina.

Pirkanmaalla tiehankkeiden kärjessä ovat 3-tie Tampere-Parkano-välillä ja 9-tie Tampere-Orivesi-välillä. Näillä teillä on sattunut hyvin paljon liikenneonnettomuuksia.

Pirkanmaan kaikkien kansanedustajien tärkeä tehtävä on pitää huolta siitä, että näitä kiireellisiä hankkeita ei siirretä, jotta jonkin muun maakunnan poliitikko saa kesämökkitiensä kunnostettua.

Onneksi Pirkanmaa sai edes vähän rahaa 3-tielle Parkanoon ja Kyröskoskelle, silti vähemmän kuin hankejonon ohittanut Varkauden vt 23.

Kansallisesti tärkeä asia on tiesiltojen ja ratojen peruskorjaus. 70-luvun maantiesillat ovat ikääntyneet ja liikenne on lisääntynyt. Rataverkko jäi aivan liian pitkäksi aikaa kunnostamatta ja tätä korjausvelkaa maksamme pitkään.

Meille kaikille tärkeän alemman tieverkon kunto taas riippuu yleisistä tieverkon ylläpitorahoituksista. Se voi parantua, kun maan talous kohenee.

Suomessa tieliikenteen turvallisuuden parantamisessa on edetty varsin hitaasti. Konginkankaan traagisen 2007 bussionnettomuuden tutkinnan perusteella tehtyjä suosituksia on toteutettu hitaasti. Niihin kuuluvat mm. rahoituksen lisääminen Poliisille raskaan kaluston valvontaan ja keskikaiteellisten tieosuuksien rakentamisen nopeuttaminen.

Eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsitellään myös koko maan kannalta tärkeitä tietoverkkoihin liittyvää lainsäädäntöä. Omien siltarumpujen ohessa poliitikkojen pitäisi huolehtia myös ict-alan kilpailukyvystä. Esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä sähköinen tunnistaminen on merkittävä asia. Pirkanmaalle ict-alan edistäminen on hyvin tärkeä.

Siltarumpupoliitikkojen sijaan tarvitsemme Pirkanmaalta kansanedustajia ja ministereitä, jotka toimivat järkevästi ja edistävät hankkeita yhteisten pelisääntöjen mukaan, myös omassa maakunnassa. 

Minulle liikennelääkärinä liikenneturvallisuuden parantaminen ja raideliikenteen kehittäminen ovat tärkeitä asioita. Rataverkon pitäisi mahdollistaa myös junien kulkemisen aikataulussa. Liikenneturvallisuus paranee käyttämällä niukat tierahat mahdollisimman hyvin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maantie, rautatie, peruskorjaus, silta, liikenneonnettomuus, junien myöhästyminen, politiikka, turvallisuus

2015 - ja siitä eteenpäin

Torstai 1.1.2015 - Pirkko Jartti

Politiikassa maailma näkyy vaalikauden pituisena. Useimmat politiikon päätökset vaikuttavat vaalikautta pidempään: puisto, koulu, risteyksen korjaaminen, hyväksytty kaava... Vuoden vaihteessa on hyvä katsoa vähän pidempään kuin 2015-2019 Eduskunnan mahdollisia tekoja tai 2016 kunnallisvaalien asetelmia.

Vaaleissa voittajat ohjaavat Suomea vuoteen 2020 saakka ja samalla he päättävät monista asioista, jotka pysyvät hyvinkin pitkän aikaa.

Tilanteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

Vuosi sitten ajatus sotatoimista Venäjän ja Ukrainan välillä oli täysin mahdoton. Pitkän talouskriisin alkuvaiheissa taas oli vaikea uskoa, että romahdus vältettiin Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa. Korot ovat pysyneet alhaalla ja euro vakaana. Suomi on nyt ollut 20 vuotta EU:n jäsen.

Vuoden merkkipäiviä katsomalla näkee, kuinka aika kuluu historiassa:

15.6.1215 - 800 vuotta sitten - Englannissa hyväksyttiin asiakirja, joka tunnetaan nimellä Magna Charta. Se on perustuslakien ja ihmisoikeuksien julistusten esikuva.

18.6.1815 - 200 vuotta sitten - käytiin Waterloon taistelu, joka päätti Napoleonin sodat. Eurooppaan tulivat rauhan ohella kansallisaatteet ja teollinen vallankumous lähti liikkeelle.

1835 - 180 vuotta sitten - Elias Lönnrot julkaisee Kalevalan (Vanha Kalevala).

1865 - 150 vuotta sitten - kunnat ja seurakunnat erotettiin toisistaan kunnallislaissa. Nykyisin kuntia on 320 ja seurakuntia 412.

30.4.1975 - 40 vuotta sitten - Vietnamin sodan viimeisessä vaiheessa Pohjois-Vietnamin joukot valtasivat Saigonin. Loppuselvittelyihin kuuluivat venepakolaiset, joita tuli myös Suomeen.

11.2.1990 - 25 vuotta sitten - Nelson Mandela vapautettiin Etelä-Afrikassa vankilasta. Apartheidin päättyminen on edelleen esimerkki rauhanomaisesta muutoksesta.

11.7.1995 - 20 vuotta sitten - Jugoslavian hajoamissotien huipentuma oli Srebrenican verilöyly, jossa surmattiin 800 henkeä.

Mitä vuodesta 2015 jää historiaan, se selviää aikanaan. Poliittiset puheet on tarkoitettu usein muistettavaksi enintään vaalipäivään saakka. Valinnat ja teot voivat näkyä vuosisatoja. Populismin sijaan on pystyttävä kantamaan vastuuta yli vaalikauden.

Ilmastonmuutoksen estämiseksi Suomessa on tehtävä asioita eri tavalla kuin aiemmin ja samalla on annettava omalle teollisuudellemme mahdollisuus päästä näille uusille maailmanmarkkinoille uusilla tuotteilla.

Suomen luonnon suojelemisessa Etelä-Suomen soidensuojelu olisi saatava heti aikaan. Saimaan norpan suojelussa hyvää tarkoittavat puheet eivät ole auttaneet, tarvitaan selvästi nykyistä järeämpää lainsäädäntöä. Villien lohikantojen ja suurpetojen suojelussa on puolestaan hyödynnettävä runsasta tutkimustietoa.

Suomen Kuvalehden blogisti FT Tiina Raevaara kysyy perustellusti sitä, että miksi päättäjät epäröivät suojella luontoa silloin, kun suojelutoimenpiteet saattavat pahoittaa yhdenkin kansalaisen mielen.

Tiehankkeissa ja rataverkon kehittämisessä päätökset näkyvät pitkään. Liikenneturvallisuuden kehittäminen vaarallisimmissa paikoissa on tärkeämpää kuin oman kotipaikan siltarummun rahoittaminen. 

Terveydenhuollossa SOTE on vielä suuri kysymysmerkki. Se tiedetään, että sen toimimaan saamiseksi tarvitaan osaavaa muutosjohtamista. Se on alue, jossa kunnat ovat huonoimmillaan.

Talouden kuntoon saaminen on iso ponnistus, jossa on myös tunnettava vastuu niin pienituloisista kuin tulevaisuudesta. Temput harvoin auttavat. Vaikka menoja on karsittava, asioita voi silti hoitaa fiksummin kuin nykyisin. Noloa on, jos tehtyjen päätösten vaikutuksia ei pystytä arvioimaan, vaan ne vain arvataan toiveikkaasti.

2015 kevät kuluu vilkkaan vaalikamppailun merkeissä. Työn ohella kierrän Pirkanmaata kuunnellen ja keskustellen. 

Hyvää vuotta 2015!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: historia, SOTE, turvallisuus, sota, rauha, politiikka

Hyvää joulua!

Tiistai 23.12.2014 - Pirkko Jartti

Jouluviikko on tänä vuonna vapaapäiviltään lähes pisin mahdollinen. Se antaa mahdollisuuden levätä, harrastaa, liikkua, olla perheen ja ystävien kanssa.

Valitettavasti joulun jälkeen niin työterveydessä kuin lastensuojelussa on kiirettä. Loma ja joulu eivät olleetkaan ihan sitä, mitä etukäteen kukin oli ajatellut ja aikonut.

Odotusten suhteen kannattaa ainakin olla kohtuullinen. Ei kannata pettyä siitä, mitä tuli, vaan iloita, mitä saa ja voi tehdä.

Vapaita ei kannata täyttää ohjelmalla ja menoilla aamusta iltaan. Kaikkia lukemattomia asioita muutamassa päivässä ei ehdi saada valmiiksi, hyvä jos jotain. Ei kannata stressaantua, kyllä asiat sujuvat. Jos riitoja tulee, sovintoa ja kompromissia kannattaa etsiä.

Perinteisten ja tavanomaisten joulujuomien kanssa kohtuus on paikallaan. Joillakin unohtuu aamuinen ajokunto, joillakin taas saattaa jäädä ryyppy pahasti päälle.

Jouluruoissa kannattaa muistaa, että painolle on paljon tärkeämpää miettiä, mitä ja paljonko syö joulun välillä kuin joulun ja loppiaisen välisenä 12 päivänä. Kohtuus on hyvä neuvo, jälleen kerran.

Joulun sääennuste näyttää jouluiselta. Se tarkoittaa, että niin tiet kuin pihat voivat olla kovinkin liukkaita!

Liikunnan liian rajusti tauon jälkeen aloittava loukkaantuu helposti. Luonnossa liikkuminen kannattaa, kohtuullinen aloitus ja tasaisesti tahtia lisäten on siinäkin paras neuvo. Silloin into säilyy ja saa mukavia elämyksiä.

Flunssaa ja influenssaa esiintyy. Käsien peseminen on suositeltavaa. Äänen käheyden paras hoito on puhumisen välttäminen. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia vielä enmmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen.

Influenssarokotuksen ehtii vielä ottamaan!

Joulun liikenteeseen tarvitaan mukaan malttia. Liikkeellä on paljon väkeä. Henkilöautoon mukaan kannattaa ottaa ainakin nestettä tuulilasinpyyhkijöille. Kuskiksi valitaan virkein ja kokenein. Jos joutuu pysähtymään tienvarteen, niin heijastimet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Apua odottaessa voi tulla kylmä. Takakontissa oleva viltti ja heijastinliivi eivät vie paljoa tilaa. 

Uudenvuoden rakettien kanssa pitää olla varovainen. Silmävammoista yritetään aina muistuttaa, ihan kaikki eivät vielä sitä usko.

Olen syksyn aikana kiertänyt Pirkanmaata. Pirkkalan kunnanhallituksessa ja- valtuustossa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ovat olleet esillä kunta- ja maakunta-asiat.

Ihmisten tapaaminen on iso osa politiikkaa, huolen ja ilon aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Jokainen on huolissaan, miten itselle käy jatkossa. Omissa vaalitavoitteissani toivottavasti näkyy, että olen kuunnellut teitä.

Talous on ykkösasia. Jokaisessa kunnassa on syksyn aikana tuskailtu ensi vuoden budjetin kanssa, vain harvoja toiveita pystytään täyttämään. Säästäminen ja tinkiminen on ikävää, rahaa ei vain ole käytössä kuten aiemmin. Poliitikkona voi vaikuttaa, että taloutta hoidetaan asiallisesti ja menot saadaan tulojen kanssa mahdollisimman tasapainoon.

Pirkanmaan reunoilla väki vähenee ja ikääntyy. Tampereella ja ympäristössä taas asukasmäärä kasvaa tasaisesti. Kummatkin aiheuttavat ongelmia kunnille. Siksi asioita terveydenhuollossa ja koulutuksessa on tehtävä jatkossa eri tavalla kuin aikaisemmin.

SOTE-ratkaisu on yksityiskohdiltaan vielä varsin keskeneräinen. Terveydenhuollossa mennään eteenpäin, mutta näyttää siltä, että kunnalla tai kansalaisella on kovin vähän vaikutusvaltaa jatkossa palveluihin tai kuluihin. 

Politiikan tekemisessä pitää katsoa tulevaan. Vanhat hyvät ajat ovat takana ja sen mukaan on elettävä. Se ei tarkoita kurkuutta, vaan sitä että asioita on tehtävä aiempaa fiksummin ja on otettava käyttöön hyviä käytäntöjä.

Hyvää ja virkistävää joulua kaikille! Luonnossa liikkuminen ja uusia ajatuksia tuova lukeminen ja lepo ovat oma joulureseptini.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, liikunta, kirjallisuus, ruoka, liikenne, SOTE

Vapaaehtoisia tarvitaan hyvään yhteiskuntaan

Lauantai 20.12.2014 - Pirkko Jartti

Vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä on tapana kertoa juhlapuheissa. Käytännön arjessa suhde vapaaehtoisten talkoolaisten ja virkamiesten välillä on monimutkainen.

Olennaista vapaaehtoistoiminnassa on halu auttaa toista ihmistä ja olla mukana toiminnassa. Vapaaehtoistoiminta tuottaa iloa ja hyvää mieltä mukana oleville.

Monet järjestöt ja toivottavasti kaikki kunnat osaavat vapaaehtoistoiminnan ja erilaisten tapahtumien pelisäännöt. Ongelmia tulee, kun innostus johtaa harkinnan puutteeseen. Se ei ole holhoamista eikä tarpeetonta sääntelyä. Neuvoja saa, kunhan kysyy.

Vastuukysymykset pitää sopia ensin. Kuka on vakuuttanut kenet ja kenen vastuuvakuutus korvaa mitäkin. Nilkka voi nyrjähtää, kauha voi osua päähän jne. Hyvät järjestäjät tekevät tarvittaessa turvallisuussuunnitelman.

Vapaaehtoistoiminnan tai minkä tahansa tapahtuman järjestäjä huolehtii niin luvista kuin tarpeellisesta koulutuksesta ajoissa.

Jos asiaan liittyy alaikäisiä, tarvitaan tuore rikostaustaote myös vapaaehtoistoiminnassa samoin kuin oppilaitoksissa työskennellessä. Sen saa oikeushallinnon asiointipalvelusta.

Elintarvikkeiden ja ruoan kanssa toimittaessa kysytään hygieniapassia. Sen idea on varmistaa osaltaan elintarvikkeiden turvallisuus. Oluttelttaa ajateltaessa on löydyttävä ainakin anniskelupassin omaava henkilö.

Poliisin myöntämän järjestyksenvalvojan kortin haltijoita tarvitaan yleisötapahtumissa. Ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä tarvitaan ja omat päivitetyt ensiaputaidot ovat jokaiselle hyvä asia. Sydänkohtaus voi yllättää kenet vain.

Iloista tapahtumaa innostuksella järjestävien on hyvä muistaa, että sekä koulutuksiin että lupiin on ymmärrettävät syyt. Valitettavasti iso osa on näistä määräyksistä tullut varsin ikävien tapahtumien seurauksena.

Vapaaehtoistyöhön kuuluvat oleellisena osana eettiset periaatteet kaikkien osalta.

Vapaaehtoisten osallistuminen on hyväksyttävä työyhteisössä ja myöskin tiedettävä sen rajat ja toimintatavat. Vasta silloin pystytään tekemään asioita yhdessä.

Ennen kuin rupeaa järjestämään tapahtumaa, kannattaa olla itse mukana vapaaehtoistoiminnassa. Vaihtoehtoja on tarjolla paljon.

Viranomaisten kanssa vakiintunut ja hyvin toimivaa vapaaehtoistoimintaa löytyy Vapaaehtoisten pelastuspalvelusta ja Punaisen ristin vapaaehtoistoiminnasta.

Viranomaiset saavat nopeasti apuun etsijöitä ja isoihin tapahtumiin saadaan ensiaputaitoisia auttajia.

Mummon Kammari on merkittävä vapaaehtoistyön organisoija ikäihmisten parissa. Ensi- ja turvakodeissa ja monissa muissakin paikoissa vapaaehtoiset huolehtivat harrastustapahtumista ja vaikka vertaistukiryhmien vetämisestä.

Helpoin tapa osallistua on ojentaa käsi ja luovuttaa verta SPR:n veripalvelussa.

Politiikkaan osallistuminen on myös vapaaehtoistoimintaa. Yksikään puolue ei selviä ilman vapaaehtoistyöhön valmiita jäseniä, jotka haluavat rakentaa parempaa yhteiskuntaa.

Vapaaehtoisia ja heidän osallistumistaan tarvitaan. Osallistujille iso kiitos! Teidän ansiostanne tämä on parempi paikka elää. Kaikkia asioita kunta tai valtio ei voi järjestää omana työnään.

Poliitikkojen tehtävä on pitää huolta pelisäännöistä, jotka mahdollistavat vapaaehtoistyön. Ehkä uusien ideoiden keksiminen onnistuu parhaiten kysymällä vapaaehtoisilta itseltään.

1 kommentti . Avainsanat: kolmas sektori, SPR, talkootyö, vapaaehtoistyö, vanhukset

Natoon vaiko ei?

Perjantai 19.12.2014 - Pirkko Jartti

Nato-keskustelusta on puuttunut vastaus kahteen tärkeään kysymykseen: Mitä teemme Natossa? Mitä hyötyä on Natosta meille?

Suomi on Naton kumppanimaana jo niin lähellä kuin vain voi olla liittymättä jäseneksi.

Ulkopolitiikka-lehdessä (4/2014) oli yhteenveto yhdeksästä eri Nato-selvityksestä vuosilta 2002-2014. Osa tekijöistä on kannattanut Nato-jäsenyyttä, osa vastustanut. Kaikki ovat toivoneet selvityksensä antavan pohjaa faktoihin perustuvaan keskusteluun.

Kansalaiskeskustelu on jäänyt valitettavasti puuttumaan. Presidentti Niinistö on linjannut, että Nato-jäsenyydellä on oltava suomalaisten enemmistön tuki.

Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksissa (12/2014) noin 30 prosenttia suomalaisista.

Yleinen epävarmuuden tunne on lisääntynyt. Venäjän ja Ukrainan tilanne vaikuttaa näkemykseen riippumatta siitä, onko huolestunut Suomen puolustusvoimien kyvyistä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak vuoden 2007 selvityksessä muistuttaa, että Nato-jäsenyys kasvattaa painetta osallistua operaatioihin maailmalla. Jos Suomi ei ole valmis lähettämään sotilasosastoja esim. Istanbuliin, Tallinnaan tai Washingtoniin kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseksi, jäsenyyttä ei pidä hakea.

Vaikka Nato-operaatioihin osallistuvat sotilaamme ovat vapaaehtoisia ja ammattilaisia, se merkitsee myös tappioiden riskiä. Afganistanissa on kaatunut kaksi suomalaista sotilasta. Tanska on menettänyt 42 ja Viro 9 taistelijaa.

Naton etuja perustellaan turvatakuilla, vaikutusvallalla ja taloudellisilla hyödyillä, vaikka kulut hieman nousisivat.

Kenraali evp Gustav Hägglund on huolissaan siitä, että jos puolustuksesta huolehtisi mahtava sotilasliitto, niin mielipiteet kääntyisivät yleistä asevelvollisuutta vastaan.

Oman maanpuolustustahdon kohtalon lisäksi selvityksissä ollaan huolissaan yleisesti Naton luonteesta ja turhista sodista.

Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi suhteiden hankaloitumista ja kiristymistä Venäjän kanssa, ainakin joksikin aikaa. Pietari on Venäjän sydänaluetta, jonka he varmasti haluavat pitää sotilaallisesti turvattuna.

Kokoomus on linjannut, että jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Puolueen sisällä on erilaisia näkemyksiä Natosta.

Nato-jäsenyys on perusteltava niin hyvin, että kansa on sen takana. Sitä ei voi myöskään päättää pienellä enemmistöllä Eduskunnassa. Siksi keskustelua tarvitaan ja myös faktoja.

3 kommenttia . Avainsanat: Nato, Suomi, enemmistö, turvallisuus, maanpuolustus

Normaali liikennesää - hengenvaarallinen

Keskiviikko 17.12.2014 - Pirkko Jartti

Viime viikonloppuna tieliikenteessä kuoli kuusi ihmistä kahdessa onnettomuudessa. Tänäkin vuonna liikenteessä menehtyy noin 250 ihmistä ja loukkaantuu vakavasti yli tuhat ihmistä. Se on liian paljon!

Säälle ei voi mitään. Vaikeinta on asenteiden muuttaminen.

Joillekin liikenneturvallisuuden parantaminen merkitsee samaa kuin puuttuisi heidän kansalaisoikeuksiinsa. Me kaikki tiedämme lähipiirissämme jonkun tutun, joka on ollut liikenneonnettomuudessa. Heilläkin on oikeutensa turvalliseen liikenteeseen.

Ehkä autoihin ja moottoripyöriin innostuneiden pitäisi antaa ajaa lujaa turvallisesti suljetuilla radoilla. Se yhdistettynä muuhun asennekasvatukseen voisi saada nuorten huomion. Näin he saisivat purettua paineita.

Aikuisten ja kokeneiden kuskien osaamisen päivittäminen on myös vaikeaa. Ennakoivan ajon ja liukkaan kelin opetus voisi olla osa yritysten tyky-toimintaa. Kulut voisivat olla osittain Kela-korvattavia kuten työterveyden ensiapukoulutuskin.

Kun ajaa mutkaisella tiellä, niin aina joku ohittaa täysin typerässä paikassa ilman mitään näkyvyyttä. Se harmittaa ja pelottaakin. Vilkun käyttö on myös heikkoa. 

Liikenteen turvallisuudessa Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita. Tieverkoston kunnossa, kevyen liikenteen väylien määrässä, valvonnassa ja asenteissa on parantamisen varaa.

Alkolukko on yleistynyt. Se on pakollinen koulu-ja päiväkotikuljetuksissa. Ammattiliikenteessä tulisi olla nollatoleranssi. Se voisi olla osa yritysten imagoa ja työturvallisuutta. Joillakin tehtailla puhallutetaan jo rutiininomaisesti kaikki alueelle tulevat.

Ammattiliikenteen jatkuva koulutus on hyvä asia. Ajokykyyn vaikuttavat sairaudet ja erilaiset mielenterveysongelmat. Ne ovat haasteita sekä lääkäreille että liikenteen valvonnalle.

Valvonnan ja samalla kiinnijäämisriskin nostaminen niin rattijuoppoudesta, ylinopeuksista kuin vaarallisista ohituksistakin kuuluu poliisille. Peltipoliisi ei puhalluta, ei neuvo tai huomauta eikä se korvaa näkyvää valvontaa.

Liikkuva poliisi lakkautettiin omana organisaationa viime vuonna. Paljon Pohjois-Pirkanmaalla liikkuvana oma kokemus on, että samalla liikenteen valvonta ja poliisien näkeminen maakunnan reunoilla väheni roimasti. Se ei ainakaan paranna liikenteen turvallisuutta. Syrjäisimmillä seuduilla aikaisemmin Liikkuvan poliisin partio oli se, joka saatiin avuksi niin onnettomuuksissa, rikosten torjunnassa kuin tulipaloissa.

Kameravalvonnan lisääminen on turvallisuudelle hyvä asia. Ruotsissa on jokaisessa kameratolpassa kamera. Samalla niiden sijoittelulla on tavoitteena leikata suuria nopeuksia vaarallisissa paikoissa.

Tiemäärärahojen leikkaaminen vaikuttaa teiden kunnossapitoon ja viivyttää keskikaiteiden ja muiden turvallisuutta tehokkaasti parantavien muutosten tekemistä. Rautateiden tasoristeysten poistaminen tai varustaminen etenee yhtä hitaasti kuin rataverkon perusparannus.

Pyöräily ja muu kevyt liikenne on lisääntynyt nopeasti. Kunnille se merkitsee tarvetta parantaa pyöräteitä ja ylipäätään muutenkin lisätä rakenteellista turvallisuutta, etenkin koululaisten paljon käyttämillä reiteillä. Varoitusmerkki ja nopeusrajoitus eivät välttämättä vähennä onnettomuusriskiä.

Kevyen liikenteen väylien parantamisessa on hyvää se, että siitä on hyötyä. Lähiliikkumisen mahdollisuuksien parantaminen on hyvä asia kunnan vetovoimalle siinä kuin liikenneturvallisuudelle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liikenneturva, poliisi, liikennelääkäri, liikenneonnettomuus, alkolukko

Naispoliitikko on muutakin kuin juhlapuku

Maanantai 8.12.2014 - Pirkko Jartti

Kukaan poliitikko ei kieltäydy julkisuudesta, jonka juhlapuvun esittely televisiossa tuo. Eikä iltapäivälehtien muotikuvistakaan haittaa ole uudelleenvalinnalle.

Äänestäjien kannattaa muistaa, että nainen poliitikkona on mukana ajatustensa ja arvojensa ansioista enemmän kuin pukusuunnittelijan valinnan onnistumisen takia.

Kannattaisi kysyä mielipiteitä, valintoja ja tekoja juhlapuvun paljastavuuden lisäksi.

Naisena politiikassa matkan varrella tulee mieleen, että kysytäänköhän arvoisilta toisen sukupuolen edustajilta ihan samoja asioita ja arvostellaanko heitä samalla tavalla. Valitettavasti vastaus on vielä yli 100 vuotta naisten äänioikeuden saamisen jälkeen, että ei.

Ihmisistä on noin puolet naisia ja miehiä. Kuten elämässä yleensä, monipuolisuus päätöksenteossa on hyvä asia. Siksi on tärkeää, että niin naisten kuin miesten näkökulmat kuuluvat samalla vahvuudella.

Kummallisin miesten ja äijäporukoiden vallan käytön paikka ovat pörssiyhtiöt. Asiasta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta muutoksia ei vaan tapahdu. Selitykset ovat silti vain ontuvampia. 

Osaavia, lahjakkaita, asiantuntevia ja eteenpäin haluavia naisia on maassa ihan riittävästi, jotta mihin tahansa tehtävään löytyy varteenotettava ehdokas.

Kukaan ihminen, ei edes nainen, halua olla kiintiön täyte. Kiintiö ei silti tarkoita, että laatuvaatimuksista henkilövalinnassa pitäisi tinkiä.

Kuntien lautakuntien sukupuolikiintiö on ollut hyvä asia. Sopivia ihmisiä on aina löydetty. Koska päätöksenteko vaikuttaa niin miehiin kuin naisiin, on ollut hyvä, että kaikkia asioita on ollut käsittelemässä miehiä ja naisia, samoin kuin heitä on eri puolueista. 

Pörssiyhtiöiden asiakkaissa, kohderyhmissä ja työntekijöissä on miehiä ja naisia. Siksi on kohtuullista, että niiden hallituksissa ja johtoryhmissä on kummankin sukupuolen edustajia.

Asia ei näytä etenevän vapaaehtoisesti. Miksi? Ulkomaalaisiakin rekrytoidaan hallituksiin, jotta saadaan osaamista asiakasmarkkinoista ja kansainvälistymistä.

Ehkä juhlapukujulkisuus ja sen hyväksikäyttö yhdistettynä vanhakantaiseen mediaan aiheuttaa näkövirheen. Naiset saadaan näyttämään vain pitämiltään juhlapuvuilta. Samalla unohdetaan, että juhlapuvun lisäksi kyse on osaamisesta, arvoista ja asenteesta, ihan kokonaisesta ihmisestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: poliitikko, pörssiyhtiö, nainen

Vanhemmat kirjoitukset »