Blogikirjoituksia

Natoon vaiko ei?

Perjantai 19.12.2014 - Pirkko Jartti


Nato-keskustelusta on puuttunut vastaus kahteen tärkeään kysymykseen: Mitä teemme Natossa? Mitä hyötyä on Natosta meille?

Suomi on Naton kumppanimaana jo niin lähellä kuin vain voi olla liittymättä jäseneksi.

Ulkopolitiikka-lehdessä (4/2014) oli yhteenveto yhdeksästä eri Nato-selvityksestä vuosilta 2002-2014. Osa tekijöistä on kannattanut Nato-jäsenyyttä, osa vastustanut. Kaikki ovat toivoneet selvityksensä antavan pohjaa faktoihin perustuvaan keskusteluun.

Kansalaiskeskustelu on jäänyt valitettavasti puuttumaan. Presidentti Niinistö on linjannut, että Nato-jäsenyydellä on oltava suomalaisten enemmistön tuki.

Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksissa (12/2014) noin 30 prosenttia suomalaisista.

Yleinen epävarmuuden tunne on lisääntynyt. Venäjän ja Ukrainan tilanne vaikuttaa näkemykseen riippumatta siitä, onko huolestunut Suomen puolustusvoimien kyvyistä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak vuoden 2007 selvityksessä muistuttaa, että Nato-jäsenyys kasvattaa painetta osallistua operaatioihin maailmalla. Jos Suomi ei ole valmis lähettämään sotilasosastoja esim. Istanbuliin, Tallinnaan tai Washingtoniin kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseksi, jäsenyyttä ei pidä hakea.

Vaikka Nato-operaatioihin osallistuvat sotilaamme ovat vapaaehtoisia ja ammattilaisia, se merkitsee myös tappioiden riskiä. Afganistanissa on kaatunut kaksi suomalaista sotilasta. Tanska on menettänyt 42 ja Viro 9 taistelijaa.

Naton etuja perustellaan turvatakuilla, vaikutusvallalla ja taloudellisilla hyödyillä, vaikka kulut hieman nousisivat.

Kenraali evp Gustav Hägglund on huolissaan siitä, että jos puolustuksesta huolehtisi mahtava sotilasliitto, niin mielipiteet kääntyisivät yleistä asevelvollisuutta vastaan.

Oman maanpuolustustahdon kohtalon lisäksi selvityksissä ollaan huolissaan yleisesti Naton luonteesta ja turhista sodista.

Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi suhteiden hankaloitumista ja kiristymistä Venäjän kanssa, ainakin joksikin aikaa. Pietari on Venäjän sydänaluetta, jonka he varmasti haluavat pitää sotilaallisesti turvattuna.

Kokoomus on linjannut, että jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Puolueen sisällä on erilaisia näkemyksiä Natosta.

Nato-jäsenyys on perusteltava niin hyvin, että kansa on sen takana. Sitä ei voi myöskään päättää pienellä enemmistöllä Eduskunnassa. Siksi keskustelua tarvitaan ja myös faktoja.

Avainsanat: Nato, Suomi, enemmistö, turvallisuus, maanpuolustus


Kommentit

14.1.2015 13:57  Iikka Autio

Hei. Olet politiikon perustyyppi. Tässä blogissasi ei näy erityisen syvä pe-
rehtyneisyys Nato-selvityksiin etkä kovinkaan selvä kanta liittymis-
kysymykseen.
Minusta tulevissa vaaleissa äänestäjien tulisi selvästi tietää, mitä mieltä ehdo-
kas on liittymisestä. Peruskysymys on Venäjän uhkakuvan merkityksen arvi-
ointi tämänhetkisessä tilanteessa.
Itse en äänestä ehdokasta, joka ei voi ilmaista selkeää ja pitävää kantaansa
asiaan.

14.1.2015 13:58  Iikka Autio

Hei. Olet politiikon perustyyppi. Tässä blogissasi ei näy erityisen syvä pe-
rehtyneisyys Nato-selvityksiin eikä kovinkaan selvä kanta liittymis-
kysymykseen.
Minusta tulevissa vaaleissa äänestäjien tulisi selvästi tietää, mitä mieltä ehdo-
kas on liittymisestä. Peruskysymys on Venäjän uhkakuvan merkityksen arvi-
ointi tämänhetkisessä tilanteessa.
Itse en äänestä ehdokasta, joka ei voi ilmaista selkeää ja pitävää kantaansa
asiaan.

12.4.2015 16:51  Anja Danska

Yritän vastata turvallisuus kysymykseen:

Tärkeintä turvallisuutta on esteettömyys. Lähikatujen reunakivien madaltaminen ja luiskaaminen suojateiden kohdalla.
Lähiklauppojen portaaton sisäänkäynti ja riittävän kokoiset tasanteet, joissa pyörä'tuoli todellisuudessa mahtuu kääntymään.
RT-kortit kertovat minimivaatimukset. Suomessa tehdään kaikki esteettömyys tilaa säästäen siten, että pyörätuoleilla liikkuminen ei onnistu.

Esteettömyys Tampereen koko Keskustan alueelle on välttämätöntä.
Autopaikkoja ja väyliä kunnostetaan, mutta jalkakäytävät rappeutuvat.
Auton omistajat vaativat päivän mittaan kulkuneuvolleen useita pysäköintipaikkoja (n. 5-6 kpl) niiden huoltamisen myös talvella lumien aikaan, jolloin lumikasat aurataan invapaikkojen kohdalle.
Sekä kerrostalojen saunat että ylenmäärin yksityisautoilun suosimisen kustannukset ovat kalliit.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini