Blogikirjoituksia

Suomi 2020 - mitä ongelmia Eduskunnan on ratkottava?

Lauantai 31.1.2015 - Pirkko Jartti

Kreikka ei ole ongelma, ainakaan merkittävä. Kun 2020 seuraavan Eduskunnan aikaansaannoksia arvioidaan, niin muut asiat ovat tärkeämpiä. Tässä on muutamia niistä, koska kaikki ovat tärkeitä. Järjestyksellä ei ole väliä.

1) Terveys, hyvinvointi ja ikääntyminen

Suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat 2020 eläkkeellä ja erityistä hoivaa vaativien ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. SOTE-keskustelu on vasta alkua niille muutoksille, joita väestömme harmaantuminen ja ikääntyminen vaativat sosiaalipalveluilta ja koko terveydenhuollolta. Samaan aikaan sairauksien hoito muuttuu yhä tehokkaammaksi ja kalliimmaksi. Asioita on tehtävä eri tavalla ja aivan uusia toimintatapoja on voitava ottaa käyttöön.

SOTE-päätökset taitavat olla pääosin seuraavan Eduskunnan ongelma. Jääkö kuntien rooliksi teiden ja jalkakäytävien talviauraus ja leikkikenttien kunnostus?

Ikääntyminen vaikuttaa niin politiikkaan kuin kaikkeen muuhunkin toimintaan yhteiskunnassa. Samaan aikaan olisi pystyttävä kasvattamaan nuoria ikäluokkia kohti työelämää. Mitä tehdään koulu- ja yliopistoverkolle ikäluokkien pienentyessä?

2) Maa- ja metsätalouden muutos biotaloudeksi

Biotaloudesta on puhuttu, sen sisältö selviää lähivuosien aikana. 60-luvulla pientilat muuttuivat elinkelvottomiksi, 2010-luvulla on vielä päätettävä, millainen maatalous on Suomessa järkevää ja kannattavaa.

Lähiruoka ja tilatuotanto, jossa toimitaan muutenkin suurten kauppaketjujen ehdoilla, ovat yksi mahdollisuus. Se vaatii muutoksia lainsäädännössä.

3) Energiakysymykset

Valmistuuko Olkiluodon kolmas reaktori tai Rosatomin Hanhikiven voimala? Sitä ei vielä tiedetä.

Energiatuotannon monipuolisuus on hyvä asia. Se tarkoittaa puun käytön lisäämistä, tuulivoimaa, nesteytetyn kaasun käyttöä ja maa- ja ilmalämpöpumppujen yleistymistä.

Vientiteollisuudelle energiaan liittyvä vienti on jo iso osa liiketoimnnasta. Se edellyttää, että myös Suomessa otamme käyttöön oman teollisuutemme ratkaisuja.

4) Liikenteen uudistaminen

Suomen liikenneinfra on peräisin 1970-luvulta. Rataverkon kehittäminen ja ylläpitäminen on tehtävä samalla kuin pääteiden verkkoa kunnostetaan.

Metropolialueilla joukkoliikenne on lähivuosina keskeinen kehityskohde. Samalla lainsäädäntöä on tehtävä niin robottiautoja kuin uusia älyliikenteen sovelluksia varten.

5) Ilmastonmuutos, materiaalitehokkuus ja raaka-ainepolitiikka

2014 oli jälleen globaalisti ennätyksellisen lämmin. Ilmastonmuutos merkitsee Suomessa erikoisten sääilmiöiden yleistymistä. Yleisellä tasolla se tarkoittaa ainakin sademäärän kasvamista; kesällä vettä ja talvella lunta sekä tulvia. Myrskytkin yleistyvät, samoin hellejaksot ja kovat pakkaset. Se tarkoittaa kaupunkisuunnitteluun isoja haasteita.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollisuus uudistaa teollisuuttamme ja viedä teknologiaa, joka on energiatehokkaampaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Samalla Suomen on hyvä olla myös esimerkki uuden teknologian käytöstä. Siinä on lainsäädännöllä oma paikkansa.

Suomen kaivospolitiikalle Talvivaara on suuri ongelma. Huonosti ja todella osaamattomasti tehty kaivoshanke tulee veronmaksajille kalliiksi. Sieltä löytyy myös 25 km vähän käytettyä sähkörataa. Miten ja millaisia kaivoksia Suomeen jatkossa tulee? Se on Eduskunnan asia.

Materiaalitehokkuus ja mahdollisten uusien biomateriaalien saaminen laajaan tuotantoon on varmasti osa Suomen teollisuuspolitiikkaa.

6) Kansalaisvapaudet ja turvallisuus

NATO-keskustelussa ei ole vielä päästy oikein alkuun. Samaan aikaan Puolustusministeriön työryhmä ehdottaa luonnollisesti Puolustusvoimille rahaa, resursseja ja lainsäädännön lupaa tavallisten kansalaisten laajaan, ennakoivaan valvontaan.

Jos Suomi ei ole oikeusvaltio ja ihmisillä ei ole oikeutta yksityisyyteen niin, miten me eroamme diktatuureista?

Tietoverkkojen osalta lainsäädäntöä on varmasti kehitettävä, mutta samalla on pidettävä huolta kansalaisvapauksista ja oikeusvaltiosta.

Seuraava Eduskunta päättää niin laivaston suurimpien alusten uushankinnasta kuin ilmavoimien taisteluhävittäjien hankinnasta. Ne ovat isoja rahoja. Eduskunta päättää, mistä tingitään.

Ja paljon muuta...

Suomi on 2017-19 Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Pohjoisten alueiden rooli varmasti työllistää Eduskuntaa enemmän kuin perinteinen Pohjoismaiden neuvosto.

Venäjä, Venäjä ja Venäjä - lähinaapuri vaikuttaa moneen asiaan, niin koulujen kielenopetuksesta aina rataverkon kehittämiseen.

Pienyritysten tulevaisuus. Eläkkeelle jää myös paljon yrittäjiä. Löytyykö liiketoiminnalle jatkajia tai seuraajia? Kansallisen kulttuurin kalliit huippuhankkeet, kirjojen ja musiikin viennin saaminen kuntoon, apurahajärjestelmien uudistaminen. Siinä on muutama esimerkki. Rahat ovat pienet, keskustelu on suurta ja merkitys Suomen brändille on tärkeä.

Kreikasta ja EU:sta puhutaan varmasti, vaikka Eduskunnalla on siinä pienempi rooli. Onneksi EU-tuella Espanja, Portugali ja Irlanti selvisivät, sekin kannattaa muistaa. EU:n elvytyksen voisi tuovan Suomeen niin lisää vientiä kuin rakenteellisia uudistuksia.

Toivottavasti jossain vaaliväittelyssä näistäkin asioista puhutaan. Tarvitaan laajempaa näköalaa tulevaisuuteen eikä vain näpertelyä epäoleellisten asioiden kanssa.

Ensiksi on oltava idea tulevasta, jotta edes siihen suuntaan joskus päästäisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, biotalous, lähiruoka, liikenne, ilmastonmuutos, turvallisuus, oikeusvaltio

Huhtikuun vaalit lähestyvät

Torstai 22.1.2015 - Pirkko Jartti

Eduskuntavaalien 2015 äänestyspäivä on sunnuntai 19.4. Tunnelma nousee vielä jäljellä olevan lähes kolmen kuukauden aikana. Kiivain kampanjoinnin tahti alkaa, kun me ehdokkaat saamme numeromme kuukautta ennen vaaleja.

Oma vaalikampanjani on jo käynnissä. Keväällä kierrän ympäri Pirkanmaata tapaamassa äänestäjiä ja osallistumassa vaalipaneeleihin ja muihin tilaisuuksiin. Kampanjapäällikköni Ilona Salomaa yrittää pitää huolta ehtimisistäni ja kalenteristani. Häneltä kannattaa kysyä, jos haluatte kutsua minut paikalle.

Kevään ajan toimin normaalisti arkityössäni lääkärinä. Pirkkalan kunnanhallituksessa ja valtuustossa on myös asioita hoidettavana. Vain nykyisillä kansanedustajilla on lomaa vaalikampanjaa varten. Vapaata minä ja kaikki muutkin ehdokkaat tarvitsemme niin lepoon kuin liikuntaan. Kulttuuriharrastuksia jatkan myös. Liput on varattuna Verdin Nabuccoon. Aion myös käydä Ateneumissa Jean Sibeliuksen 150-vuotisnäyttelyssä sekä Göstan Markiisitar ja paroni ovat myös ohjelmassa.

Pirkanmaan omat teemat vaaleissa ovat vielä muotoutumassa. Tampereella esillä ovat eri huolet kuin ympäristökunnissa. Kaikki puolueet ja kaikki ehdokkaat toki ajavat hyviä asioita. Taloustilanteen vakavuus tuo silti päätettäväksi hyvinkin ikäviä asioita ja kovia valintoja.

Yrittäjyys ja kasvavien vientiyritysten syntymiseen poliitikko voi antaa vain kannustusta ja hieman tukea lainsäädännössä. Uusien innovatiivisten yritysten syntyminen on maallemme elintärkeää ja sen pitäisi tarkoittaa muutakin kuin juhlapuheita.

Terveys- ja hyvinvointiasioissa SOTE-uudistuksessa on vielä pureksittavaa, etenkin sosiaalipuolen muutoksista ei ole paljoa keskusteltu. Ikäihmisten hoivatarpeen ratkaiseminen etenkin Pirkanmaan laita-alueilla ei ole helppoa. Hyviä ja toimivia esimerkkejä järkevistä uusista toimintatavoista löytyy jo Etelä-Karjalassa tehtyjen kokeilujen pohjalta.

Eduskunnassa ajetaan maan asioita, ei pelkästään oman vaalipiirin tai kotikunnan. Ehdokkaat ovat erilaisia siinä kuin myös puolueet, joten kannattaa tutustua.

Pirkanmaata kiertäessä on ainakin selvinnyt, että poliitikon on oltava laaja-alainen. Kokemus kuntapolitiikasta ja maakunnan yhteistyöstä auttaa vastaamaan kysymyksiin rehellisesti - kovin helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiin ei ole.

Pohdintoja erilaisiin asioihin on jatkossakin täällä blogissa.

Omat kokemukseni ehdokkuudesta ovat kannustavia ja innostavia. Hauskaa on myös ollut tavata erilaisia ihmisiä. Lämmin kiitos saamastani kannustuksesta, kysymyksistä ja palautteista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansanedustajaehdokas, eduskuntavaalit, kulttuuri, SOTE, Pirkanmaa, Ilona Salomaa, kampanjapäällikkö

Terve työpaikka on tuottavin

Sunnuntai 18.1.2015 - Pirkko Jartti

Nopein keino lisätä kunnissa ja yrityksissä tuottavuutta ja tulosta on vähentää turhia sairauspoissaoloja. Se tarkoittaa parempaa johtamista. Se ei tarkoita, että töissä oltaisiin kipeänä ja huonossa kunnossa.

Sairastaminen on kallista. Yksi sairauslomapäivä maksaa yritykselle 350 euroa ja yhteiskunnalle se maksaa yli 220 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä haaskaantuu niin työntekijän palkkakulut, työn tulokset ja vielä päälle työn organisoimiseen ja sijaisjärjestelyihin kuluva aika. Etenkin kuntien johdossa tämä tunnutaan ymmärtävän huonosti.

Sairastaminen on normaalia. Vuodessa kohdalle osuu yleensä pari flunssaa, särkyjä ja vaivoja ja onnettomuuksiakin ja vakavia sairauskohtauksia tapahtuu. Suomalaisessa normaalissa työpaikassa silti harvoin keskimääräinen sairauspäivien määrä on yli 10 päivää/työntekijä. Korostan: keskimäärin ja tarpeeksi isoissa yksiköissä.

Kovapäinenkin työantaja ymmärtää rahan. Työterveyslaitoksen laskurilla voi tehdä sormiharjoituksia tuottavuusvaikutuksista.

Perinteisessä työturvallisuudessa jo osataan vähentää työtapaturmia, vetoa ja melua. Homerakennusten korjaamisessa on vielä paljon tehtävää.

Influenssarokotusten tarjoaminen koko henkilökunnalle maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Ei kukaan halua olla turhaan sairaana.

Työterveydellä on tarjota kohtuullisen helppoja ja kustannuksiltaan pieniä keinoja vähentää sairauspoissaoloja. Kannattaa kysyä, mitä taukojumppa, liikuntaseteli tai muut työssä hyvinvointia parantavat toimenpiteet voisivat olla.

Vaikeinta on uskoa, että kyse on johtamisesta. Huono ja ja erittäin huono johtaminen lisää sairastuvuutta.

Ensiksi: johdon on seurattava sairauspoissaolotilastoja järkevällä tasolla. Silloin ongelma-alueet löytyvät.

Toiseksi: johdon on uskallettava tehdä muutoksia omaan toimintaansa ja toimintaan ylipäätään. Esim. jos tiimien ristiriitojen selvittelyä ei tehdä asiallisesti, niin se tulee todella kalliiksi lisääntyvien burn out- määrien kasvaessa varsin nopeasti.

Jos sairauspoissaolot ovat vaikka luokkaa 15 pv/työntekijä vuodessa, sille voi olla hyvä selitys tai kyseessä on vakava ongelma. Hyvä keino on kysyä sitä niin työterveyshuollosta kuin työntekijältä itseltään. Tätä kutsutaan myös varhaisen puuttumisen malliksi.

Tyypillisessä varhaisen puuttumisen mallissa esimiehen on kysyttävä alaiseltaan "miten menee, miten voit", jos sairausloma on yli viisi päivää tai vuodessa on yli kolme sairauspoissaolojaksoa. Aina.

Varhaisen puuttumisen toimintaa ei missään tapauksessa saa ottaa käyttöön töksäyttäen. Siitä on sovittava yhdessä työntekijöiden ja mielellään työterveyshuollon kanssa. Se ei ole kyttäämistä ja valvontaa, vaan aivan normaalia johtamista ja välittämistä.

Esimiehet on myös koulutettava, jotta homma sujuisi. Voisi luulla, että kuka vain osaa kysyä "mitä kuuluu", mutta kun helposti se siellä toisessa päässä kuullaan ihan jonain muuna, pahimmillaan pottuiluna. 

Toistuviin niska-hartiavaivoihin auttaa, kun henkilö ohjataan työfysioterapeutille ja/tai omatoimiseen jumppaan. Joskus hankitaan sähköinen työpöytä tai uusitaan työtuoli.

Tarvittavat muutokset ovat kuluina pieniä asioita, jotka vain on esimiehen päätettävä hoitaa kuntoon. Toisinaan työtekijän on mentävä lääkäriin hoidettavaksi.

Työterveyshuollossa autetaan ratkomaan ongelmia, hoidetaan sairauksia, ohjataan tutkimuksiin jne. Työterveyshuolto ei pysty järjestämään esim. parempaa esimiestä työpaikalle, ei lisämään palkkaa työntekijälle jne.

Suurimpia kuluja tulee tuki- ja liikuntaelinten ja mielenterveyden ongelmista. Niiden ennaltaehkäiseminen kannattaa!

Hyvään ja hyvin johdettuun työpaikkaan on mukava tulla aamulla. Samalla tietää, että mahdollisiin ongelmiin työpaikalla tartutaan ja ne ratkaistaan oikeudenmukaisesti.

Kulusäästöjen kanssa painivissa kunnissa tilanne on vaikea. Ennaltaehkäisy on ihan todellista kulua, mutta niin ovat myös sairauspoissaolojen kulutkin. Maksajat ovat vain eri organisaation tahot. Veronmaksaja maksaa ne lopulta, yleensä paljon suurempina kuluina.

Joskus kunnanhallituksissa ja muussa johdossa ei edes ymmärretä, paljonko sairastamisen kulut ja siinä samalla tuleva inhimillinen kärsimys todella maksavat. Piilokulut pahoista ylikuormituksista ja sählingit sijaisten hankinnassa jäävät yleensä alimman tason murheeksi.

Julkisella sektorilla on olemassa hyviäkin esimerkkejä. Niiden olisi levittävä laajemmin käyttöön.

Nopein tapa parantaa tuottavuutta ja lisätä tulosta on se, että sijoittaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, tapaturmien torjuntaan ja ennen muuta hyvään johtamiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, sairausloma, ennaltaehkäisy, yritys, kustannus, yhteiskunta

Vaalikoneen vastaukset - vinkkejä lukijoille

Maanantai 12.1.2015 - Pirkko Jartti

Netin vaalikoneiden paras ominaisuus on ehdokkaiden tasa-arvoisuudessa. Sieltä löytää kiinnostavia ehdokkaita, jotka eivät ole kansanedustajia tai tv-julkkiksia. Huono puoli on se, että aika monimutkaiset asiat joutuu kuittaamaan rastilla ja parilla rivillä tekstiä.

Vaalikoneita on paljon. Niihin vastataan nopeasti ja kaikkiin vastaaminen vie paljon aikaa. Kysymykset on laadittu hyvin, huonosti tai monitulkintaiseksi. Ymmärränkö ne samalla tavalla kuin äänestäjät?

Sitoudunko vaalikoneessa antamaani mielipiteeseeni? Ainakin keväällä annettujen vastausten mukaan tullaan kaikkien kansaedustajien toimia arvostelemaan mediassa.

Vaalikoneissa on omat ongelmansa. Kysymysten lisäksi ehdokkaan ja äänestäjien mielipiteiden samankaltaisuutta mitataan vähän sinnepäin. Helpoin tapa on laskea +1p, jos mielipide on sama ja -1p, jos mielipide on eri. Tällöin tietysti kysymysten olisi oltava yhtä tärkeitä ja samoja merkitykseltään. Näinhän todellisuudessa ei ole. 

Vinkki: vaalikonetta kannattaa kokeilla useamman kerran ja hieman vaihdella omia vastauksia, jos ehdokkaat vaihtuvat paljon, niin kannattaa tarkastella tarkemmin tarjottujen ehdokkaiden omia vastauksia.

Me ehdokkaat periaatteessa sitoudumme oman puolueemme linjaan. Senkin sisällä meillä kaikilla on omat painotuksemme. Lehdissä vaalikoneiden datasta sitten päätellään, miten sijoitumme puolueemme sisällä, joskus sekin menee päin honkia.

Noloimpia ovat ehdokkaat, jotka vastaavat kaikkeen suunnilleen keskinkertaisesti, jolloin he olisivat mahdollisimman paljon kaikkien kavereita. Jotkut taas vastaavat, kuten kuvittelevat äänestäjien haluavan heidän vastaavan. 

Todellisuudessa yksinkertaisetkin kysymykset ovat monimutkaisia. Tämän olen politiikassa oppinut.

Kysymys: "Tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita."

Tämän kanssa voin olla samaa mieltä. Paljon töitä paiskivien on saatava nauttia työnsä tuloksista. Suuret ja kohtuuttomat tuloerot taas ovat Suomelle huono asia eivätkä kaikki tuloerot johdu lahjakkuudesta tai ahkeruudesta. Niitä en kannattaisi.

Netistä löytyi sattumalta Osmo Soinivaaran tuskainen pohdinta tähän samaan kunnallisvaalien vaalikoneen kysymykseen vuodelta 2012. 

Kysymys:" Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopolitiikan politiikalle."

Tähän todennäköisesti vastaisin olevani samaa mieltä ja se on osa arvojani. Silti "koti, uskonto ja isänmaa" 2015 ovat sisällöltään kovin erilainen asia kuin vaikka 1939. Suomen perinteisiä arvoja ovat ainakin demokratia, koulutus ja tasa-arvo.

Politiikka voi tukea koteja, kaikenlaisia koteja. Vaikka uskonto ei ole valtion, vaan kirkkojen oma asia, niin sieltä tuleva ajatus tasa-arvoisuudesta ja myötätunnosta osana hyvää elämää, ovat osa omaa arvomaailmaani. Isänmaa on se, minkä parasta me kaikki poliitikot yritämme ajaa.

En aio olla vaalikoneiden vanki. Minusta jokaisen poliitikon on käytettävä parasta saatavilla olevaa tietoa. Hyvä poliitikko muuttaa mielpidettään, kun tiedot asiasta paranevat.

Blogeissa selitän omaa ajatteluani ja arvojani enemmän kuin parilla lauseella vaalikoneen selityskentässä. Toisaalta ja toisaalta selittely on hieman tylsää. Helpompaa olisi antaa räväköitä populistisia otsikoita, kuten jotkut kanssaehdokkaat. Silti teen mieluummin rakentavaa ja tietoon perustuvaa politiikkaa äänestäjien ja Suomen parhaaksi.

"Onko vaalilupaukset tehty rikottavaksi?" ,kuten varmasti jossain tullaan kirjoittamaan. Onneksi ovat ja yksikään puolue ei ole diktaattorina. Se mahdollistaa neuvottelemisen, poliittisen keskustelun ja parhaan lopputuloksen hakemisen.

Kompromisseista huolimatta ajan oman arvopohjani ja linjani mukaisia asioita parhaani mukaan.

Vaalikoneita kannattaa kokeilla, silti niiden tuloksia kannattaa katsoa hieman kriittisesti ja tutustua omalta tuntuviin ehdokkaisiin muutenkin. Äänestäminen on tärkeintä, vain annetut äänet lasketaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikone, eduskuntavaalit, kansanedustaja, tv-julkkis

Tampere-Pirkkala, yritykset, Ryanair ja matkailu

Tiistai 6.1.2015 - Pirkko Jartti

Tampere-Pirkkalan (TMP) lentokenttä on matkustajille parempi kuin koskaan. Terminaaliremontti on valmistumassa ja viimeinkin kentälle on bussiyhteys. Samaan aikaan lentoliikenne vähenee.

Tampere-Pirkkalaa tarvitaan ehdottomasti Helsinki-Vantaan varakenttänä. Vaikka liikennekatkoja  onkin harvoin, niin silti Pirkkalasta on helpompi jatkaa matkaa kuin esim. Tallinnasta. Asiaa auttaisi jo paljon, jos kentällä olisi olemassa eri koneille sopivia portaita käytössä. Huonoimmillaan kone laskeutuu ja odottelee pari tuntia lentääkseen Helsinki-Vantaalle, koska matkustajia ei saada koneesta ulos puuttuvien portaiden vuoksi.

Pirkanmaan liike-elämälle ja vientiteollisuudelle lentoyhteydet ovat tärkeitä, vaikka asioita hoidetaan etäyhteyksillä. Aamulla ensimmäiset lennot vievät jatkoyhteyksille Helsinkiin ja Tukholmaan, ja illan viimeiset yhteydet taas tuovat työmatkaajat kotiin.

Businessmatkustajat ovat reittiyhteyksien kulmakivi. Niiden tulevaisuus on sidoksissa niin vientiyrityksiin kuin lentoyhtiöiden säästötarpeisiin.

Yleisilmailu, johon kuuluvat niin liikelennot, harrasteilmailu kuin koulutus, ovat Suomessa olleet pitkälti Helsingissä Malmin lentokentällä. Kaupungin sisällä oleva kenttä lopetetaan ja se kaavoitetaan asuinalueiksi. Uutta toimipaikkaa etsiville ilmailuyrityksille Tampere-Pirkkala on hyvä vaihtoehto.

Lentokentän businessalue on jo menestynyt. Pirkanmaalle on iso asia löytää lentokentän melualueelle hyvää teollista käyttöä. Sinne kun ei voi kaavoittaa asumista.

Ryanair on ollut Tampere-Pirkkalan vetovoimatekijä. Se tuo turisteja Euroopasta ja kauttamatkustajia ympäri Suomea.

Halpalentoyhtiön konseptiin kuuluu, että reitit ja aikataulut muuttuvat nopeastikin ja täällä ollaan hieman kaukana. Muille halpalentoyhtiöille Ryanair on kilpailija, jonka  kanssa ei haluta samalle kentälle.

Lentokentän uudistaminen ja kehittäminen on hyvä ja toivottava asia!

Halpalentoyhtiöille tärkeää olisi saada matkustajia molempiin suuntiin. Suomi ja Tampere ovat olleet tässä suhteessa ongelma: täältä lähdetään, mutta ulkomaisia turisteja ei tänne houkuta tulla.

Pirkanmaan turismin edistämiseksi olisi löydettävä aivan uusi vaihde! Hotellikapasiteettia on Tampereella, tosin lentokentälle sitä myös kaivattaisiin. Täällä on hyviä festivaaleja, yliopistoissa käy vaihto-opiskelijoita ympäri Eurooppaa, perusasiat ja nähtävä ovat olemassa. 

Tampereen seudun markkinoinnista vastaava Tredea on jotenkin ymmärtänyt hommansa väärin. He markkinoivat Pirkanmaata pirkanmaalaisille. Suunnan pitäisi olla Englanti, Saksa, Venäjä. Täällä matkailuinfran olisi oltava ulkomaalaisystävällinen, kuten mekin odotamme sen maailmalla olevan.

Tampere naapureineen on pieni paikka globaalisti. Siksi täällä olisi oltava innovatiivisempi. 

Toisinaan tulee mieleen, että Tampereella ikävä kyllä tehdään ulkomaalaisten turistien elämä vaikeaksi. Onko kyseessä vitsi virkamiehiltä vai haitanteko? Se on makuasia.

Miksi ihmeessä bussissa, joka vie lentokentältä Tampereen keskustaan, lukee suurella Vatiala? Nousisitko itse siihen?

Jos turisteille neuvotaan bussiyhteyttä lentokentän ja keskustan välillä englanniksi. Miksi hänet ohjataan sivulle, jossa kerrotaan seutuliikenteen hinnoitteluvyöhykkeistä?

Se on silmiävä avaava kokemus, kun pari päivää katselee ulkomaalaisten ystävien kanssa englanninkielisiä opasteita. Ikään kuin tämä matkailu olisi tehty vain täällä syntyneille. Vinkki: koittakaapa löytää opastus museokeskukseen ilman, että tiedätte sen olevan Vapriikki. Ei löydy eikä sitä nimeä arvaa kukaan.

Jos matkailumarkkinoinnin meno ei parane, niin kovin hyvää tulevaisuutta ei ole näköpiirissä lentoyhteyksille. Siksi näillä käytännön piloilla on merkitystä. Pirkanmaata kannattaa aina silloin tällöin tarkastella myös turistin näkökulmasta.

Nyt vaan joukolla kehittämään Tampere-Pirkkalan lentokenttää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lentokenttä, liikenne, matkailu, Ryanair, Tampere, Pirkkala

Siltarumpupoliitikko haaskaa verorahat

Sunnuntai 4.1.2015 - Pirkko Jartti

Ministereiltä halutaan oman maakunnan suosimista. Mieluummin on vaadittava sitä, että kukaan ministeri ei "rosvoa" rahoitusta vain saadakseen itselleen ääniä. Siltarumpupolitikointi pekkarointeineen on ikävin muoto politiikkaa.

Jos valtioneuvostossa on pirkanmaalainen ministeri, niin se ei saisi tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti toistakymmentä ministeriä vastustaa Pirkanmaan hankkeita.  Kaikkien puolueesta riippumatta olisi edistettävä kansakunnan etuja ja toimittava järkevästi. Silloin Suomi voisi menestyä.

Pirkanmaalla on pitkä kokemus keskustalaisesta liikennepolitiikasta. Sen seurauksena täällä tiestö jäi jälkeen muuta maata, kun aina löytyi ministerien omaan vaalipiiriin joku turha silta rakennettavaksi.

Ehdokkaana on hienoa luvata juuri äänestäjän tarpeisiin tulevan tien korjaamista - se näkyy ja pysyy saavutuksena. Valitettavasti se on huonon poliitikon tunnusmerkki.

Kun SDP:n Kari Rajamäki ajoi Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa seitsemän miljoonan euron rahoitusta kotipaikalleen valtatie 23:lle Varkauteen. Se tarkoittaa, että kiireellisemmät ja enemmän liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet muualla 5-tiellä ja muualla maassa jäävät tekemättä.

Tiehankkeet arvioidaan kiireellisyydellään jokaisessa ELY-keskuksessa. Koska rahaa on aina vähän, niin ne kannattaa käyttää hankkeisiin, jotka ovat mahdollisimman hyödyllisiä ja vaikuttavia.

Luonnollisesti koko tie kannattaa korjata tarvittaessa ilman keskeytyksiä. Kaikkein kalleinta peruskorjaamista ovat vuoden kahden tauot, joissa työmaita aloitetaan ja lopetetaan.

Järkeviä ja jopa budjettikehyksen ylittämisen mahdollistavia ovat hankkeet, jotka merkittävästi lisäävät maan arvoa mahdollistamalla kaavoituksen ja rakentamisen tai teollisuuden saamisen alueelle. Nämä hankkeet todella maksavat itsensä takaisin verotuloina.

Pirkanmaalla tiehankkeiden kärjessä ovat 3-tie Tampere-Parkano-välillä ja 9-tie Tampere-Orivesi-välillä. Näillä teillä on sattunut hyvin paljon liikenneonnettomuuksia.

Pirkanmaan kaikkien kansanedustajien tärkeä tehtävä on pitää huolta siitä, että näitä kiireellisiä hankkeita ei siirretä, jotta jonkin muun maakunnan poliitikko saa kesämökkitiensä kunnostettua.

Onneksi Pirkanmaa sai edes vähän rahaa 3-tielle Parkanoon ja Kyröskoskelle, silti vähemmän kuin hankejonon ohittanut Varkauden vt 23.

Kansallisesti tärkeä asia on tiesiltojen ja ratojen peruskorjaus. 70-luvun maantiesillat ovat ikääntyneet ja liikenne on lisääntynyt. Rataverkko jäi aivan liian pitkäksi aikaa kunnostamatta ja tätä korjausvelkaa maksamme pitkään.

Meille kaikille tärkeän alemman tieverkon kunto taas riippuu yleisistä tieverkon ylläpitorahoituksista. Se voi parantua, kun maan talous kohenee.

Suomessa tieliikenteen turvallisuuden parantamisessa on edetty varsin hitaasti. Konginkankaan traagisen 2007 bussionnettomuuden tutkinnan perusteella tehtyjä suosituksia on toteutettu hitaasti. Niihin kuuluvat mm. rahoituksen lisääminen Poliisille raskaan kaluston valvontaan ja keskikaiteellisten tieosuuksien rakentamisen nopeuttaminen.

Eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsitellään myös koko maan kannalta tärkeitä tietoverkkoihin liittyvää lainsäädäntöä. Omien siltarumpujen ohessa poliitikkojen pitäisi huolehtia myös ict-alan kilpailukyvystä. Esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä sähköinen tunnistaminen on merkittävä asia. Pirkanmaalle ict-alan edistäminen on hyvin tärkeä.

Siltarumpupoliitikkojen sijaan tarvitsemme Pirkanmaalta kansanedustajia ja ministereitä, jotka toimivat järkevästi ja edistävät hankkeita yhteisten pelisääntöjen mukaan, myös omassa maakunnassa. 

Minulle liikennelääkärinä liikenneturvallisuuden parantaminen ja raideliikenteen kehittäminen ovat tärkeitä asioita. Rataverkon pitäisi mahdollistaa myös junien kulkemisen aikataulussa. Liikenneturvallisuus paranee käyttämällä niukat tierahat mahdollisimman hyvin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maantie, rautatie, peruskorjaus, silta, liikenneonnettomuus, junien myöhästyminen, politiikka, turvallisuus

2015 - ja siitä eteenpäin

Torstai 1.1.2015 - Pirkko Jartti

Politiikassa maailma näkyy vaalikauden pituisena. Useimmat politiikon päätökset vaikuttavat vaalikautta pidempään: puisto, koulu, risteyksen korjaaminen, hyväksytty kaava... Vuoden vaihteessa on hyvä katsoa vähän pidempään kuin 2015-2019 Eduskunnan mahdollisia tekoja tai 2016 kunnallisvaalien asetelmia.

Vaaleissa voittajat ohjaavat Suomea vuoteen 2020 saakka ja samalla he päättävät monista asioista, jotka pysyvät hyvinkin pitkän aikaa.

Tilanteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

Vuosi sitten ajatus sotatoimista Venäjän ja Ukrainan välillä oli täysin mahdoton. Pitkän talouskriisin alkuvaiheissa taas oli vaikea uskoa, että romahdus vältettiin Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa. Korot ovat pysyneet alhaalla ja euro vakaana. Suomi on nyt ollut 20 vuotta EU:n jäsen.

Vuoden merkkipäiviä katsomalla näkee, kuinka aika kuluu historiassa:

15.6.1215 - 800 vuotta sitten - Englannissa hyväksyttiin asiakirja, joka tunnetaan nimellä Magna Charta. Se on perustuslakien ja ihmisoikeuksien julistusten esikuva.

18.6.1815 - 200 vuotta sitten - käytiin Waterloon taistelu, joka päätti Napoleonin sodat. Eurooppaan tulivat rauhan ohella kansallisaatteet ja teollinen vallankumous lähti liikkeelle.

1835 - 180 vuotta sitten - Elias Lönnrot julkaisee Kalevalan (Vanha Kalevala).

1865 - 150 vuotta sitten - kunnat ja seurakunnat erotettiin toisistaan kunnallislaissa. Nykyisin kuntia on 320 ja seurakuntia 412.

30.4.1975 - 40 vuotta sitten - Vietnamin sodan viimeisessä vaiheessa Pohjois-Vietnamin joukot valtasivat Saigonin. Loppuselvittelyihin kuuluivat venepakolaiset, joita tuli myös Suomeen.

11.2.1990 - 25 vuotta sitten - Nelson Mandela vapautettiin Etelä-Afrikassa vankilasta. Apartheidin päättyminen on edelleen esimerkki rauhanomaisesta muutoksesta.

11.7.1995 - 20 vuotta sitten - Jugoslavian hajoamissotien huipentuma oli Srebrenican verilöyly, jossa surmattiin 800 henkeä.

Mitä vuodesta 2015 jää historiaan, se selviää aikanaan. Poliittiset puheet on tarkoitettu usein muistettavaksi enintään vaalipäivään saakka. Valinnat ja teot voivat näkyä vuosisatoja. Populismin sijaan on pystyttävä kantamaan vastuuta yli vaalikauden.

Ilmastonmuutoksen estämiseksi Suomessa on tehtävä asioita eri tavalla kuin aiemmin ja samalla on annettava omalle teollisuudellemme mahdollisuus päästä näille uusille maailmanmarkkinoille uusilla tuotteilla.

Suomen luonnon suojelemisessa Etelä-Suomen soidensuojelu olisi saatava heti aikaan. Saimaan norpan suojelussa hyvää tarkoittavat puheet eivät ole auttaneet, tarvitaan selvästi nykyistä järeämpää lainsäädäntöä. Villien lohikantojen ja suurpetojen suojelussa on puolestaan hyödynnettävä runsasta tutkimustietoa.

Suomen Kuvalehden blogisti FT Tiina Raevaara kysyy perustellusti sitä, että miksi päättäjät epäröivät suojella luontoa silloin, kun suojelutoimenpiteet saattavat pahoittaa yhdenkin kansalaisen mielen.

Tiehankkeissa ja rataverkon kehittämisessä päätökset näkyvät pitkään. Liikenneturvallisuuden kehittäminen vaarallisimmissa paikoissa on tärkeämpää kuin oman kotipaikan siltarummun rahoittaminen. 

Terveydenhuollossa SOTE on vielä suuri kysymysmerkki. Se tiedetään, että sen toimimaan saamiseksi tarvitaan osaavaa muutosjohtamista. Se on alue, jossa kunnat ovat huonoimmillaan.

Talouden kuntoon saaminen on iso ponnistus, jossa on myös tunnettava vastuu niin pienituloisista kuin tulevaisuudesta. Temput harvoin auttavat. Vaikka menoja on karsittava, asioita voi silti hoitaa fiksummin kuin nykyisin. Noloa on, jos tehtyjen päätösten vaikutuksia ei pystytä arvioimaan, vaan ne vain arvataan toiveikkaasti.

2015 kevät kuluu vilkkaan vaalikamppailun merkeissä. Työn ohella kierrän Pirkanmaata kuunnellen ja keskustellen. 

Hyvää vuotta 2015!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: historia, SOTE, turvallisuus, sota, rauha, politiikka