Blogikirjoituksia

Terve työpaikka on tuottavin

Sunnuntai 18.1.2015 - Pirkko Jartti


Nopein keino lisätä kunnissa ja yrityksissä tuottavuutta ja tulosta on vähentää turhia sairauspoissaoloja. Se tarkoittaa parempaa johtamista. Se ei tarkoita, että töissä oltaisiin kipeänä ja huonossa kunnossa.

Sairastaminen on kallista. Yksi sairauslomapäivä maksaa yritykselle 350 euroa ja yhteiskunnalle se maksaa yli 220 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä haaskaantuu niin työntekijän palkkakulut, työn tulokset ja vielä päälle työn organisoimiseen ja sijaisjärjestelyihin kuluva aika. Etenkin kuntien johdossa tämä tunnutaan ymmärtävän huonosti.

Sairastaminen on normaalia. Vuodessa kohdalle osuu yleensä pari flunssaa, särkyjä ja vaivoja ja onnettomuuksiakin ja vakavia sairauskohtauksia tapahtuu. Suomalaisessa normaalissa työpaikassa silti harvoin keskimääräinen sairauspäivien määrä on yli 10 päivää/työntekijä. Korostan: keskimäärin ja tarpeeksi isoissa yksiköissä.

Kovapäinenkin työantaja ymmärtää rahan. Työterveyslaitoksen laskurilla voi tehdä sormiharjoituksia tuottavuusvaikutuksista.

Perinteisessä työturvallisuudessa jo osataan vähentää työtapaturmia, vetoa ja melua. Homerakennusten korjaamisessa on vielä paljon tehtävää.

Influenssarokotusten tarjoaminen koko henkilökunnalle maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Ei kukaan halua olla turhaan sairaana.

Työterveydellä on tarjota kohtuullisen helppoja ja kustannuksiltaan pieniä keinoja vähentää sairauspoissaoloja. Kannattaa kysyä, mitä taukojumppa, liikuntaseteli tai muut työssä hyvinvointia parantavat toimenpiteet voisivat olla.

Vaikeinta on uskoa, että kyse on johtamisesta. Huono ja ja erittäin huono johtaminen lisää sairastuvuutta.

Ensiksi: johdon on seurattava sairauspoissaolotilastoja järkevällä tasolla. Silloin ongelma-alueet löytyvät.

Toiseksi: johdon on uskallettava tehdä muutoksia omaan toimintaansa ja toimintaan ylipäätään. Esim. jos tiimien ristiriitojen selvittelyä ei tehdä asiallisesti, niin se tulee todella kalliiksi lisääntyvien burn out- määrien kasvaessa varsin nopeasti.

Jos sairauspoissaolot ovat vaikka luokkaa 15 pv/työntekijä vuodessa, sille voi olla hyvä selitys tai kyseessä on vakava ongelma. Hyvä keino on kysyä sitä niin työterveyshuollosta kuin työntekijältä itseltään. Tätä kutsutaan myös varhaisen puuttumisen malliksi.

Tyypillisessä varhaisen puuttumisen mallissa esimiehen on kysyttävä alaiseltaan "miten menee, miten voit", jos sairausloma on yli viisi päivää tai vuodessa on yli kolme sairauspoissaolojaksoa. Aina.

Varhaisen puuttumisen toimintaa ei missään tapauksessa saa ottaa käyttöön töksäyttäen. Siitä on sovittava yhdessä työntekijöiden ja mielellään työterveyshuollon kanssa. Se ei ole kyttäämistä ja valvontaa, vaan aivan normaalia johtamista ja välittämistä.

Esimiehet on myös koulutettava, jotta homma sujuisi. Voisi luulla, että kuka vain osaa kysyä "mitä kuuluu", mutta kun helposti se siellä toisessa päässä kuullaan ihan jonain muuna, pahimmillaan pottuiluna. 

Toistuviin niska-hartiavaivoihin auttaa, kun henkilö ohjataan työfysioterapeutille ja/tai omatoimiseen jumppaan. Joskus hankitaan sähköinen työpöytä tai uusitaan työtuoli.

Tarvittavat muutokset ovat kuluina pieniä asioita, jotka vain on esimiehen päätettävä hoitaa kuntoon. Toisinaan työtekijän on mentävä lääkäriin hoidettavaksi.

Työterveyshuollossa autetaan ratkomaan ongelmia, hoidetaan sairauksia, ohjataan tutkimuksiin jne. Työterveyshuolto ei pysty järjestämään esim. parempaa esimiestä työpaikalle, ei lisämään palkkaa työntekijälle jne.

Suurimpia kuluja tulee tuki- ja liikuntaelinten ja mielenterveyden ongelmista. Niiden ennaltaehkäiseminen kannattaa!

Hyvään ja hyvin johdettuun työpaikkaan on mukava tulla aamulla. Samalla tietää, että mahdollisiin ongelmiin työpaikalla tartutaan ja ne ratkaistaan oikeudenmukaisesti.

Kulusäästöjen kanssa painivissa kunnissa tilanne on vaikea. Ennaltaehkäisy on ihan todellista kulua, mutta niin ovat myös sairauspoissaolojen kulutkin. Maksajat ovat vain eri organisaation tahot. Veronmaksaja maksaa ne lopulta, yleensä paljon suurempina kuluina.

Joskus kunnanhallituksissa ja muussa johdossa ei edes ymmärretä, paljonko sairastamisen kulut ja siinä samalla tuleva inhimillinen kärsimys todella maksavat. Piilokulut pahoista ylikuormituksista ja sählingit sijaisten hankinnassa jäävät yleensä alimman tason murheeksi.

Julkisella sektorilla on olemassa hyviäkin esimerkkejä. Niiden olisi levittävä laajemmin käyttöön.

Nopein tapa parantaa tuottavuutta ja lisätä tulosta on se, että sijoittaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, tapaturmien torjuntaan ja ennen muuta hyvään johtamiseen.

Avainsanat: terveys, sairausloma, ennaltaehkäisy, yritys, kustannus, yhteiskunta


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini