Blogikirjoituksia

Kiitos äänestäjät, kannattajat ja tukiryhmäläiset

Sunnuntai 3.5.2015 - Pirkko Jartti

Eduskuntavaalit 2015 vaalikampanja on ohi. Ensikertalaiselle se oli huikea kokemus. Kiitos kaikille äänestäjille, matkan varrella kannustaneille ja tukiryhmäläisille! Lämpimät onnittelut kaikille valituille kansanedustajille!

Kokoomus menetti yhden paikan pienellä äänimäärällä. No, 2011 Kokoomus sai viimeisen paikan. Kampanjan aikana pääsin kertomaan tärkeistä asioista ja kuulemaan huolia ja iloja ympäri Pirkanmaata.

Työni jatkuu lääkärinä. Samoin luottamustoimet jatkuvat niin Pirkkalan valtuustossa ja kunnanhallituksessa kuin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja kuvantamis- ja sairaala-apteekin johtokunnassakin.

Kampanjan aikana kiersin ympäri Pirkanmaata: Virroilta Valkeakoskelle, Sastamalasta Mänttä-Vilppulaan. Olen ajellut Pirkanmaata ennenkin, mutta tein taas uusia havaintoja maakunnastamme. Tampereella ja sen ympäryskunnissa haasteet ja ratkaisut ovat kovin erilaisia kuin maakunnan pohjoisen laidan kunnissa, joissa väestö ikääntyy nopealla tahdilla.

Liikenne, turvallisuus, työttömyys ja SOTE-ratkaisun tuomat asiat puhuttivat vaalikampanjassa ja varmasti ne tulevat puhuttamaan edelleen. Itse tulen pitämään terveyden ja sosiaalipuolen asioita sekä liikenteeseen liittyviä teemoja esillä eri foorumeilla.

Seuraava hallitus joutuu tekemään vaikeita valintoja. Inhimillisyys ja tulevaisuudenajattelu ovat toivottavasti päätösten taustavoima.

Pirkanmaalla on paljon aineksia menestyä jatkossakin. Tarvitsemme yhteistyötä ja eteenpäin suuntaavaa optimistista toimeen tarttumista. Teollisuudella ja palveluilla on voimavarana hyvät yliopistot ja sieltä valmistuvat osaajat. Yliopistot houkuttelevat myös tänne osaajia ympäri maailmaa. Siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin.

Lämmin kiitos!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit 2015, Kokoomus, kampanja, kiitos, onnittelut, SOTE, liikenne, turvallisuus, kansanedustaja, Pirkanmaa, lääkäri

Vaaliteemani: Turvallisuus

Torstai 26.2.2015 - Pirkko Jartti

Turvallisuuteen kuuluvat myös vakauden ja demokratian edistäminen. Seuraavalla vaalikaudella linjataan turvallisuuspolitiikkaa ja tehdään päätöksiä suurista Puolustusvoimien hankinnoista. Turvallisuuteen tarvitaan riittävä rahoitus. Se merkitsee kipeitä leikkauksia muissa menoissa. Uudenlaisiin kriiseihin on varauduttava aiempaa monipuolisemmin.

Pirkanmaalla selvittiin 2011 Tapani-myrskyn sähkökatkoksista ja Nokian vesikriisistä 2007 ilman kuolemia, lähinnä tuurilla. Kummatkin olivat uusia kriisejä ja ne antoivat vakavan viestin yhteiskuntamme haavoittuvuudesta.

Yhteiskunnalle kriittisen infrastruktuurin toiminnan turvaaminen on keskeinen osa arjen turvallisuutta. Poliittista ohjausta tarvitaan sähkö- ja tietoverkkojen suojaamisessa ja veden ja lämmön jakelun varmistamisessa. Tämä vaatii merkittäviä investointeja.

Viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen on alue, jossa poliitikkojen tukea tarvitaan. Jos kotihoidossa oleva vanhus jää ilman sähköä, puhelinyhteyksiä, vettä ja lämpöä, niin miten hänet saadaan turvaan ja kenen toimesta? Tilannetta pahentavat eri toimijoiden erilaiset aluejaot ja toimintareviirit.

Jokelan 2007 ja Kauhajoen 2008 koulusurmat sekä Myyrmannin pommi 2002 ovat muistutus terrorismin mahdollisuudesta arjessa. Näissä kaikissa tapauksissa koulukiusaaminen ja nuorten syrjäytyminen on ollut traagista tapahtumaketjua.

Tietoverkot ja kyberturvallisuus ovat turvallisuuden uusi alue. Nykyisin Puolustusvoimilla on alueella oma yksikkönsä. Samalla yksityisyyden suojaaminen ja kansalaisvapaudet ovat meille kaikille tärkeä osa puolustamisen arvoista yhteiskuntaa. 

Pandemian mahdollisuus vaatii terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitämistä. Länsi-Afrikan vakava ebola-epidemia saatiin hillittyä sotilaallisella kansainvälisellä operaatiolla. SPR:n vapaaehtoisten ansiosta saimme Suomeen osaamista epidemian aikana. A(H1N1) influenssavirus,  "sikainfluenssa" epidemia 2009 oli muistutus pandemian vaaroista.

Puolustusvoimat ovat rakennusuudistuksessaan onnistuneet valtionhallinnon antamissa säästötavoitteissa. Ikäluokat ovat pienentyneet ja noin 80% miespuolisista ikäluokista suorittaa asepalveluksen. Maanpuolustus on aiempaa teknisempää ja terveysvaatimukset ovat samalla kiristyneet.

Kutsunnat ovat yhteiskunnalle yksi harvoista tarttumakohdista, jossa yhteiskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa koulunsa päättäneiden ihmisten elämään. Vaikka asevelvollisuus muuttuu valikoivammaksi, niin yhteistyötä kaivataan sosiaaliviranomaisten kanssa. Mitä voimme tehdä niille, jotka eivät suorita ase-tai siviilipalvelua terveyssyistä? Keskustelu kansalaispalvelusta toivottavasti jatkuu samalla, kun säilytämme yleisen asevelvollisuuden. 

Yleinen asevelvollisuus sisältää paljon myönteisiä asioita. Hintana on työurien lyheneminen ja opiskelun aloittamisen viivästyminen. Voisiko asevelvollisuutta niveltää paremmin osaksi opiskelua, luultavasti. Terveydenhuollon ammattilaisille, lääkäreille ja sairaanhoitajille voisi riittää lyhyempi palvelusaika, jotta heidät saadaan mukaan työelämään nopeammin.

Puolustusmäärärahoja on lisättävä hallitusti. Teknistynyt armeija on kallis armeija. 2020-luvulla on uusittava laivaston keskeiset alukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät. Ne ovat kalliita hankintoja, silti välttämättömiä. Samalla yksittäisen taistelijan turvallisuus edellyttää myös perushankintojen lisäämistä. Puolustusvoimien tulee pystyä tukemaan joustavasti siviiliyhteiskuntaa uusissa kriiseissä.

Laivasto on yksi keskeisistä osallistujista, kun Itämerellä tapahtuu öljytankkerin onnettomuus.

Rajavartioston, tullin ja poliisin rahoitus on pidettävä riittävällä tasolla, kuten myös syyttäjälaitoksen, oikeusistuimen ja vankeinhoidon. Tämä on keskeinen osa kansallista turvallisuuttamme ja oikeusvaltiotamme. Turvallisuuskulut ovat merkittävässä määrin henkilökuluja ja nykyiset säätöohjelmat ovat juuri leikanneet henkilömäärää samalla, kun toiminnan ja erityisesti eri viranomaisten yhteistyöhön liittyvien prosessien kehittäminen on takunnut.

Rauhanturvaaminen ja kehitysyhteistyö ovat osa ulkopolitiikkaa, jossa olemme osa pohjoismaista ja eurooppalaista arvomaailmaa. Haluamme pysyä myös teoissamme osana meidän viiteryhmäämme. Kriisien ratkaisussa auttaminen on halvempaa kuin niiden seurauksien hillitseminen rajoillamme.

Turvallisuuden ydin on se, että Suomi on arvoiltaan maa, jota me kansalaiset haluamme puolustaa. Siihen kuuluvat toimivat ja korruptiosta vapaat instituutiot, sananvapaus ja muut kansalaisvapaudet, oikeuslaitos ja kansalaisyhteiskunta. Samalla se on yhteiskunta, jossa on hyvä yrittää ja työskennellä.

1 kommentti . Avainsanat: Puolustusvoimat, turvallisuus, kyberturvallisuus, poliisi, rauhanturvaaminen, vesikriisi, vanhus, Pirkanmaa, Suomi, yksityisyyden suojaaminen

Vaaliteemani:Lähiruoan ja luomun edistäminen

Lauantai 7.2.2015 - Pirkko Jartti

Pirkanmaa on lähiruoan ja luomun edelläkävijä. Maaseudun elävänä pitämisessä ja matkailun edistämisessä yrittäjälähtöisellä lähiruoalla on edelleen paljon mahdollisuuksia. Eduskunnan, ministeriöiden ja ennen muuta kuntapäättäjillä on vielä tehtävää turhien esteiden madaltamisessa. Siksi lähiruoka on osa vaaliteemojani.

Kiitos lähiruoan edistämiselle kuuluu rohkeille yrittäjille, jotka ovat tarttuneet niin tuottamiseen ja jalostamiseen kuin jakeluun ja markkinointiin. Erityinen kiitos Ahlmannin koulun hankkeille ja koulutukselle, jonka avulla on tehty paljon uusia toimintamalleja ja myös tuotu asia käytännössä kaupungin keskelle.

Pirkanmaalla on monipuolista elintarviketuotantoa suklaanvalmistajista kahvipaahtimoihin, lammastiloista marjatiloihin ja erikoistuneisiin leipomoihin.

Ahlmannin suoramyynti, Kauppahalli, S-ketjun osallistuminen ja Heikki Ahopellon Armas-tuotteet sekä Tampereen huippukokkien ennakkoluulottomuus ovat lähiruoan näkyvin osa. Mukana on aktiivisia ihmisiä kehittämässä lähiruokarenkaita hankintaan ja pienyrityksiä keksimässä uusia asiakaslähtöisiä tuotteita.

Maatalous tarvitsee pitkäjänteisyyttä. Pirkanmaan lähiruokahanke toivottavasti muuttuu jatkuvaksi toiminnaksi ja siinä kehitetyt hyvät käytännöt leviävät koko maahan. Suomessa on liikaa hankkeita, jotka päättyvät hankerahoituksen päättymiseen - tavoitteena tulee olla siirtyminen kestävään liiketoimintaan.

Suomi on syystä ylpeä elintarviketurvallisuudesta. Siitä on syytä pitää kiinni. Silti ehkä pienimuotoisen tilatuotannon ei tarvitse toimia aivan samoilla vaatimuksilla kuin elintarviketeollisuuden suuryksiköiden massatuotannon, kunhan laatuvalvonta on kunnossa.

Julkisten hankintojen, etenkin kuntahankintojen merkitys on suuri. Pientuottajan osallistumismahdollisuus kilpailutuksissa vaatii osaamista kunnissa ja poliittista tahtoa.

Lähiruoka ja luomu ovat matkailun vetovoimatekijä, jos ne muistetaan matkailumarkkinoinnissa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

Lähiruoka antaa ruoalle kasvot. Tärkein merkintä on tuottajan nimi ja paikkakunta.

Kannattaa muistaa lähiruoan määritelmä: Lähiruoka on ruoantuotantoa ja-kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.

Lähiruoka on kulttuuri-, kuluttaja-, yritys-, elinkeino-, alue- ja vientipolitiikkaa.

Erikoistuneella pienelläkin tuottajalla on myös mahdollisuus menestyvään vientiin, jos vienninedistämisessä osataan huomioida pk-yritysten kovin rajalliset omat mahdollisuudet kansainväliseen markkinointiin. Esimerkiksi Saksan markkinoilla ruotsalaiset pientuottajat ovat onnistuneet paljon suomalaisia paremmin. Tässä on vielä politiikoilla tehtävää.

Lähiruoka tarvitsee uudenlaista liiketoimintaosaamista, jossa toimitaan verkostona, kehitetään logistiikkaa ja ostamista. Asiakkaita on, kunhan juuri sille sopivia tuotteita osataan tuottaa, jalostaa ja myydä.

Pienpanimoja tuetaan tuotantomäärän mukaisella alennetulla verotuksella, perusteena on alan käsityövaltaisuus. Saman luulisin koskevan muitakin elintarvikeketjun pienyrityksiä. Tässä on mahdollisuuksia keksiä oikeudenmukaisia pk-yritystoimintaa edistäviä malleja.

Ruoka-alan kehittämistä ovat haitanneet ristiriidat pienten ja suurten tuottajien intressien välillä. Suurtuottajilla on ollut enemmän vaikutusvaltaa lainsäädännössä.

Poliittisissa tukitoimissa markkinalähtöisen yrittäjyyden edistäminen on riittämätöntä. Sen seurauksena lähiruoan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ostaminen on koettu vaikeaksi.

Menestystä on syntynyt, kun keskustelu on kääntynyt tuista herkullisuuteen, tuoreuteen ja elämyksiin, joita ruokakulttuuri tuottaa. Pirkanmaalla on puheen sijaan toimittu ja alettu luomaan lähiruoalle uusia kohtaamispaikkoja asiakkaiden kanssa. Niin ovat toimineet myös talkoohengellä kuluttajien keskuudessa syntyneet ruokapiirit ja ammattikeittiöiden sopimusviljelijät.

Maatalous työllisttää noin 300 000 henkeä, 12% työvoimasta. Yrityksiä on noin 1900, joista suurin osa on pieniä. Kasvu syntyy vientiä kasvattamalla ja löytämällä kilpailukykyisiä erikoistuotteita.

Lähiruoka jalostusketjuineen on osa yrittäjälähtöistä maaseutupolitiikkaa. Se pitää maaseudun elävänä, luo uusia työpaikkoja niin maalle kuin kaupunkeihin. Samalla se parantaa elämän laatua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiruoka, luomu, Pirkanmaa, maatalous, Suomi, matkailu, pk-yritys, marjatila, suklaanvalmistaja, maaseutuAhlmannin koulu

Huhtikuun vaalit lähestyvät

Torstai 22.1.2015 - Pirkko Jartti

Eduskuntavaalien 2015 äänestyspäivä on sunnuntai 19.4. Tunnelma nousee vielä jäljellä olevan lähes kolmen kuukauden aikana. Kiivain kampanjoinnin tahti alkaa, kun me ehdokkaat saamme numeromme kuukautta ennen vaaleja.

Oma vaalikampanjani on jo käynnissä. Keväällä kierrän ympäri Pirkanmaata tapaamassa äänestäjiä ja osallistumassa vaalipaneeleihin ja muihin tilaisuuksiin. Kampanjapäällikköni Ilona Salomaa yrittää pitää huolta ehtimisistäni ja kalenteristani. Häneltä kannattaa kysyä, jos haluatte kutsua minut paikalle.

Kevään ajan toimin normaalisti arkityössäni lääkärinä. Pirkkalan kunnanhallituksessa ja valtuustossa on myös asioita hoidettavana. Vain nykyisillä kansanedustajilla on lomaa vaalikampanjaa varten. Vapaata minä ja kaikki muutkin ehdokkaat tarvitsemme niin lepoon kuin liikuntaan. Kulttuuriharrastuksia jatkan myös. Liput on varattuna Verdin Nabuccoon. Aion myös käydä Ateneumissa Jean Sibeliuksen 150-vuotisnäyttelyssä sekä Göstan Markiisitar ja paroni ovat myös ohjelmassa.

Pirkanmaan omat teemat vaaleissa ovat vielä muotoutumassa. Tampereella esillä ovat eri huolet kuin ympäristökunnissa. Kaikki puolueet ja kaikki ehdokkaat toki ajavat hyviä asioita. Taloustilanteen vakavuus tuo silti päätettäväksi hyvinkin ikäviä asioita ja kovia valintoja.

Yrittäjyys ja kasvavien vientiyritysten syntymiseen poliitikko voi antaa vain kannustusta ja hieman tukea lainsäädännössä. Uusien innovatiivisten yritysten syntyminen on maallemme elintärkeää ja sen pitäisi tarkoittaa muutakin kuin juhlapuheita.

Terveys- ja hyvinvointiasioissa SOTE-uudistuksessa on vielä pureksittavaa, etenkin sosiaalipuolen muutoksista ei ole paljoa keskusteltu. Ikäihmisten hoivatarpeen ratkaiseminen etenkin Pirkanmaan laita-alueilla ei ole helppoa. Hyviä ja toimivia esimerkkejä järkevistä uusista toimintatavoista löytyy jo Etelä-Karjalassa tehtyjen kokeilujen pohjalta.

Eduskunnassa ajetaan maan asioita, ei pelkästään oman vaalipiirin tai kotikunnan. Ehdokkaat ovat erilaisia siinä kuin myös puolueet, joten kannattaa tutustua.

Pirkanmaata kiertäessä on ainakin selvinnyt, että poliitikon on oltava laaja-alainen. Kokemus kuntapolitiikasta ja maakunnan yhteistyöstä auttaa vastaamaan kysymyksiin rehellisesti - kovin helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiin ei ole.

Pohdintoja erilaisiin asioihin on jatkossakin täällä blogissa.

Omat kokemukseni ehdokkuudesta ovat kannustavia ja innostavia. Hauskaa on myös ollut tavata erilaisia ihmisiä. Lämmin kiitos saamastani kannustuksesta, kysymyksistä ja palautteista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansanedustajaehdokas, eduskuntavaalit, kulttuuri, SOTE, Pirkanmaa, Ilona Salomaa, kampanjapäällikkö

Suomi on edelleen kärjessä!

Perjantai 5.12.2014 - Pirkko Jartti

Taloussynkkyydestä huolimatta Suomessa on edelleen monia onnistumisia ja vahvuustekijöitä. Ne on vain helppo unohtaa huonojen uutisten saadessa isot otsikot.

Tässä on tuoreita löytämiäni otsikoita:

Suomen kansantalous on maailman neljänneksi kilpailukykyisin (World Economic Forum)

Korruptioindeksissä Suomi on kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa, Pohjoismaat kärjessä. (Transparency International)

Suomessa palkkaerot ovat edelleen pienet, neljänneksi pienimmät Euroopassa. (Palkansaajien tutkimuslaitos)

Helsingin yliopisto on maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. (Shanghain lista)

Suomen peruskoulun oppilaat ovat Euroopan parhaita ongelmanratkaisussa. (OKM)

Syövänhoito on huipputasoa. Suomen 14 yleisimmässä syövässä 5-vuotiseloonjääminen oli vv. 2003-2006 66%, kun vv. 1998-2001 5-vuotiseloonjääminen oli 58%. (Suomen Syöpärekisteri)

Alle 5-vuotiaita lapsia kuolee Suomessa vähemmän kuin länsimaissa keskimäärin. (Lancet)

Muutos on mahdollisuus! Se kuulostaa vaikeuksien keskellä sanottuna ehkä nololta ja tyhmältäkin, mutta se pitää kuitenkin paikkansa.

Talous- ja työllisyystilanne on toki vakava asia. Viennin kärkenä olleet Nokian ict-teollisuuden sekä kirjojen ja sanomalehtien myynnistä riippuvan metsäteollisuuden rakennemuutos kurittaa maatamme. Samaan aikaan euro on tuonut talouteen vakautta ja korot ovat pysyneet matalina.

Ukrainan kriisi toi uutisiin oman mörkönsä. Venäjä varmasti puolustaa Pietaria ja Murmanskia, kuten aina ennenkin se on tehnyt. Silti Suomen ympärillä sotavoimat ovat nykyisin todella paljon pienemmät kuin kylmän sodan aikana ja silloinkin pärjättiin ilman yöunien menettämistä.

Muutos rakentuu aina jokaisen omille vahvuuksille ja mahdollisuuksille. Toiveita ja unelmiakaan ei auta unohtaa. Suomella on vahva pohja, josta on hyvä mennä eteenpäin. 1990-luvun lamasta selvittiin, mikä myös kannattaa muistaa.

Itsenäisyyspäivänä kannattaa käyttää ajatus Suomen ja Pirkanmaan hyville asioille.

Hyvää Itsenäisyyspäivää teille kaikille!

1 kommentti . Avainsanat: Suomi, Itsenäisyyspäivä, talous, Pirkanmaa

Tervetuloa Pirkanmaalle Jämijärvi ja Karvia!

Perjantai 28.11.2014 - Pirkko Jartti

SOTE muokkaa hallinnon rajoja. Suomessa on viisi mahtialuetta, joiden kaikkien tulevilla johtajilla on megaluokan budjetti hallittavana.

Rajojen muutoksessa Pirkanmaahan liittyvät Jämijärvi ja Karvia. Punkalaidun on aiemminkin ollut osa Pirkanmaata, vaikka kuuluikin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin.

Pirkanmaa on vetovoimainen maakunta. Hienoa!

Pohjois-Pirkanmaalla taas vetovoimaa taisi olla vähemmän, koska Keuruu ja Uurainen jatkavat Itäisessä alueessa kohti Jyväskylää ja Kuopiota.

Raja railona aukeaa ja sillä on aina monia vaikutuksia.

Liittymisen motiiveja on aina syytä kysyä. Jämijärven ja Karvian valinnalla on vaikutuksensa Kankaanpään tuleviin palveluihin.

Ylä-Satakunnan suunnalla oli aikaisemmin SOTE-linjauksen mukainen työvoimaomavaraisten kuntien liitto, jossa uusi kunta olisi sisältänyt koko alueen, myös Parkanon kuin Kankaanpään.

Keuruu puolestaan on ollut suuntautumassa Mänttä-Vilppulan kanssa yhteistyöhön. Eikä Etelä-Pohjanmaan Ähtärin palvelut kauhean kaukana ole.

Aikaisemmin Vaasan sairaanhoitopiiri siirtyi Turun yliopistosairaalan ohjaukseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yhteistyö 80 kilometrin etäisyydellä olevien Vaasan ja Seinäjoen keskussairaaloiden välillä ei tule tapahtumaan.

Laskun maksavat veronmaksajat. Kunnat ehkä tätä haluaisivat.

SOTE-alueet ovat yksi kerros valtion ohjauksesta. Sen kanssa yhteistyössä ovat poliisi, pelastuslaitokset, hätäkeskukset, ely-ja avi-virastot ja monenlaiset maakunnalliset ja seudulliset yhteistyökuviot.

Vaikuttaa aikamoiselta kaaokselta.

Kun jotain hallinnonalaa on uudistettu, niin kulloinenkin ministeri puolueesta riippumatta on muotoillut oman valtakuntansa mielensä mukaiseksi. Esimerkkinä tästä mainittakoon hätäkeskuksen siirtyminen Tampereelta Poriin. Lopputuloksena kaikilla valtiollisilla toimijoilla on eri rajat aluetoiminnassa. Ei hyvä.

Aiemmin läänejä oli 12, mikä oli liikaa. Nykyisin aluehallintovirastoja on kuusi sekä lisäksi Ahvenanmaan valtiovirasto.

Elinkeino-,liikenne-ja ympäristökeskuksia on 15. Alueellisia pelastuslaitoksia on 22 ja poliisilaitoksia 12. Hätäkeskuksia on kuusi. Maakuntia on 20. Kevään vaalipiirejä on 13, kun niitä aikaisemmin oli 15. SOTE-alueita on viisi ja järjestämisalueita 19.

Tämä on järjetön tilanne, joka aiheuttaa turhia kuluja ja sotkuja.

Jonkinlainen vaalilupaus on se, että yritän toimia siten, että valtio käyttäisi yhtenäisiä ja samoja toiminta-alueita.

Jonkin hallinnollisen rajan vieressä olevalle kunnalle tilanne on ikävä. Oman maakunnan  ja kaikkien toimijoiden kanssa on asioitava ja kuntalaisillakin on käsitys, mistä parhaat palvelut löytyvät.

Vaalipiirit ovat ongelmallisemmat. Pirkaanmaa saa yhden uuden kansanedustajan paikan ja Satakunta menettää yhden, syynä väestömuutokset. Valitettavasti Satakunnan paikkamäärä jää kovin pieneksi, jolloin siellä yhden äänen arvo on paljon pienempi kuin isossa Uudenmaan vaalipiirissä. Todennäköisesti jokin muutos tapahtuu satakuntalaisten äänestäjien osalta vuoden 2019 vaaleissa.

Maakuntahenki on meille kaikille osa identiteettiä. Virroilla kasvaneena ja sittemmin Tampereella ja Pirkkalassa asuneena tunnen itseni pirkanmaalaiseksi.

Jämijärveläiset ja karvialaiset joutuvat miettimään, ovatko he jatkossa pirkanmaalaisia vai satakuntalaisia,

Kenen kansanedustajat valvovat ja edistävät mitäkin alueellista toimintaa? Saa nähdä.

Aluejakoa ja samalla poliittista valtaa jaettaessa on hyvä muistaa ihan tavallisten kansalaisten elämää:missä asioidaan, käydään työssä, minne matkustetaan ja missä ovat parhaat palvelut.

Jos valtion aluejako olisi jotenkin ihmisten elämään ja toimintaan liittyvää, se olisi hyvää hallintoa ja hyvää politiikkaa.

Joka tapauksessa tervetuloa vetovoimaiselle Pirkanmaalle!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, kunta, Pirkanmaa, eduskuntavaalit