Blogikirjoituksia

Kiitos äänestäjät, kannattajat ja tukiryhmäläiset

Sunnuntai 3.5.2015 - Pirkko Jartti

Eduskuntavaalit 2015 vaalikampanja on ohi. Ensikertalaiselle se oli huikea kokemus. Kiitos kaikille äänestäjille, matkan varrella kannustaneille ja tukiryhmäläisille! Lämpimät onnittelut kaikille valituille kansanedustajille!

Kokoomus menetti yhden paikan pienellä äänimäärällä. No, 2011 Kokoomus sai viimeisen paikan. Kampanjan aikana pääsin kertomaan tärkeistä asioista ja kuulemaan huolia ja iloja ympäri Pirkanmaata.

Työni jatkuu lääkärinä. Samoin luottamustoimet jatkuvat niin Pirkkalan valtuustossa ja kunnanhallituksessa kuin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja kuvantamis- ja sairaala-apteekin johtokunnassakin.

Kampanjan aikana kiersin ympäri Pirkanmaata: Virroilta Valkeakoskelle, Sastamalasta Mänttä-Vilppulaan. Olen ajellut Pirkanmaata ennenkin, mutta tein taas uusia havaintoja maakunnastamme. Tampereella ja sen ympäryskunnissa haasteet ja ratkaisut ovat kovin erilaisia kuin maakunnan pohjoisen laidan kunnissa, joissa väestö ikääntyy nopealla tahdilla.

Liikenne, turvallisuus, työttömyys ja SOTE-ratkaisun tuomat asiat puhuttivat vaalikampanjassa ja varmasti ne tulevat puhuttamaan edelleen. Itse tulen pitämään terveyden ja sosiaalipuolen asioita sekä liikenteeseen liittyviä teemoja esillä eri foorumeilla.

Seuraava hallitus joutuu tekemään vaikeita valintoja. Inhimillisyys ja tulevaisuudenajattelu ovat toivottavasti päätösten taustavoima.

Pirkanmaalla on paljon aineksia menestyä jatkossakin. Tarvitsemme yhteistyötä ja eteenpäin suuntaavaa optimistista toimeen tarttumista. Teollisuudella ja palveluilla on voimavarana hyvät yliopistot ja sieltä valmistuvat osaajat. Yliopistot houkuttelevat myös tänne osaajia ympäri maailmaa. Siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin.

Lämmin kiitos!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit 2015, Kokoomus, kampanja, kiitos, onnittelut, SOTE, liikenne, turvallisuus, kansanedustaja, Pirkanmaa, lääkäri

Mummonmökkien paluu vai minne ikäihmiset?

Sunnuntai 15.2.2015 - Pirkko Jartti

Esteettömyys, siis väljät ovet ja vessa sekä vain vähän rappusia, mahdollistaa kotona asumisen ikäihmiselle. Jos rakentamisessa luovutaan esteettömyyden normeista niin, miten selviämme ikääntyvän väestön kanssa.

Suomen asuntokannassa on aivan liikaa asuntoja, joissa eläminen pyörätuolissa, trollaattorin kanssa tai vaikka lyhyemmän aikaa jalka paketissa, on mahdotonta. Nilkka voi murtua keneltä vain.

Samaan aikaan vanhuspoliittiset ohjelmat kannustavat kotona asumisen edistämiseen ja kotihoidon lisäämiseen. Ei se onnistu ilman esteettömiä asuntoja.

Kerrostalossa hissittömyys tai vaikka kerrosten puoliväliin pysähtyvä hissi riittää pitämään huonosti liikkuvan ihmisen kotinsa vankina. Ahtaat ovet ja ennen muuta ahdas vessa estävät peseytymisen ja johtavat ikävään vaippojen käyttöön. Kotipalvelua ja kuljetusapua tarvitaan, kun edes yksi avustaja ei riitä, vaan kantamaan kutsutaan kaksi raavasta palomiestä.

Kyse on asuntokannastamme. Sitä pohtii eri ministeriö kuin se, joka miettii ikäihmisten palveluita. Palveluasuntoja rakentamalla ei ikäihmisten tilanteesta selvitä ellei nykyistä suurempi osa pysty asumaan pidempään kotonaan.

Maaseudulla on ikäihmisten asumisen kanssa ongelmia siinä kuin kaupungissakin.

Mummonmökki puulämmityksellä, kantovedellä, ulkovessan ja- saunan kanssa oli aiemmin maaseudulla syy muuttaa asumaan palvelutaloon tai vanhainkotiin. Tällä vuosituhannella onneksi maaseudunkin asuminen on hieman parantunut.

Suomessa asutaan edelleen ahtaasti ja ikäihmisten asumiseen todella huonosti sopivia asuntoja on liian vähän. Siksi nämä ongelmat on estettävä, kun uusia asuntoja rakennetaan. Muutakin on ikäihmisten kotonasumisen edistämiseksi tehtävä. Esteettömyys on ensimmäinen asia.

Jos asumus on ympärivuotisessa käytössä, niin tietä tulee aurata, koulukuljetusten on tultava kohtuullisen etäisyyden päähän ja ikäihmisille on tarjottava kotipalvelua. Postikin on kannettava lähistölle. Kunnan on järjestettävä palveluita ja mitä hajanaisempi kunta on, sen kalliimpaa se on.

Kun syrjäseudun erämaiseen asumukseensa jäänyttä ikäihmistä käy kotipalvelun hoitaja katsomassa pari kertaa päivässä 20 km suuntaansa, niin se on veronmaksajalle kallista. En ole ketään häätämässä minnekään, mutta tilannetta ei pitäisi enää pahentaa tulevaisuudessa. Koti on aina koti, mutta jos ikäihminen ei enää siellä pärjää, vaikka kotiapu käy neljä-viisi kertaa päivässä, niin kyllä silloin täytyy alkaa viimeistään miettiä laitosasumista. Kaikilla ei ole omaisia, jotka hoitavat vanhuksiaan. Ikäihminen voi tuntea myös turvattomuutta yksin asuessaan.

Kaavoituksella kunta pyrkii ohjaamaan pysyvää asumista koko yhteiskunnan kannalta järkevästi. Näilläkin normeilla on nykyisessä toimintatavassa syynsä. Jos muutetaan, niin on muutettava koko prosessia ja asumiseen liittyviä palvelulupauksia.

Normitalkoiden ja yksittäisten ideoiden sijaan on mietittävä kokonaisuutta. Kehen muutos vaikuttaa ja millä tavalla. Siis kokonaisuus ratkaisee.  Asiat eivät ole irrallaan toisistaan.

Jos halutaan halvempaa asumista. Tavoite on ihan hyvä, mutta sitä ei saa tehdä ikäihmisten ja vammaisten ongelmia pahentamalla.

1 kommentti . Avainsanat: mummonmökki, esteettömyys, vanhuus, ikäihminen, SOTE, hissi, Suomi, asuminen, kaavoitus, haja-asutus

Suomi 2020 - mitä ongelmia Eduskunnan on ratkottava?

Lauantai 31.1.2015 - Pirkko Jartti

Kreikka ei ole ongelma, ainakaan merkittävä. Kun 2020 seuraavan Eduskunnan aikaansaannoksia arvioidaan, niin muut asiat ovat tärkeämpiä. Tässä on muutamia niistä, koska kaikki ovat tärkeitä. Järjestyksellä ei ole väliä.

1) Terveys, hyvinvointi ja ikääntyminen

Suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat 2020 eläkkeellä ja erityistä hoivaa vaativien ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. SOTE-keskustelu on vasta alkua niille muutoksille, joita väestömme harmaantuminen ja ikääntyminen vaativat sosiaalipalveluilta ja koko terveydenhuollolta. Samaan aikaan sairauksien hoito muuttuu yhä tehokkaammaksi ja kalliimmaksi. Asioita on tehtävä eri tavalla ja aivan uusia toimintatapoja on voitava ottaa käyttöön.

SOTE-päätökset taitavat olla pääosin seuraavan Eduskunnan ongelma. Jääkö kuntien rooliksi teiden ja jalkakäytävien talviauraus ja leikkikenttien kunnostus?

Ikääntyminen vaikuttaa niin politiikkaan kuin kaikkeen muuhunkin toimintaan yhteiskunnassa. Samaan aikaan olisi pystyttävä kasvattamaan nuoria ikäluokkia kohti työelämää. Mitä tehdään koulu- ja yliopistoverkolle ikäluokkien pienentyessä?

2) Maa- ja metsätalouden muutos biotaloudeksi

Biotaloudesta on puhuttu, sen sisältö selviää lähivuosien aikana. 60-luvulla pientilat muuttuivat elinkelvottomiksi, 2010-luvulla on vielä päätettävä, millainen maatalous on Suomessa järkevää ja kannattavaa.

Lähiruoka ja tilatuotanto, jossa toimitaan muutenkin suurten kauppaketjujen ehdoilla, ovat yksi mahdollisuus. Se vaatii muutoksia lainsäädännössä.

3) Energiakysymykset

Valmistuuko Olkiluodon kolmas reaktori tai Rosatomin Hanhikiven voimala? Sitä ei vielä tiedetä.

Energiatuotannon monipuolisuus on hyvä asia. Se tarkoittaa puun käytön lisäämistä, tuulivoimaa, nesteytetyn kaasun käyttöä ja maa- ja ilmalämpöpumppujen yleistymistä.

Vientiteollisuudelle energiaan liittyvä vienti on jo iso osa liiketoimnnasta. Se edellyttää, että myös Suomessa otamme käyttöön oman teollisuutemme ratkaisuja.

4) Liikenteen uudistaminen

Suomen liikenneinfra on peräisin 1970-luvulta. Rataverkon kehittäminen ja ylläpitäminen on tehtävä samalla kuin pääteiden verkkoa kunnostetaan.

Metropolialueilla joukkoliikenne on lähivuosina keskeinen kehityskohde. Samalla lainsäädäntöä on tehtävä niin robottiautoja kuin uusia älyliikenteen sovelluksia varten.

5) Ilmastonmuutos, materiaalitehokkuus ja raaka-ainepolitiikka

2014 oli jälleen globaalisti ennätyksellisen lämmin. Ilmastonmuutos merkitsee Suomessa erikoisten sääilmiöiden yleistymistä. Yleisellä tasolla se tarkoittaa ainakin sademäärän kasvamista; kesällä vettä ja talvella lunta sekä tulvia. Myrskytkin yleistyvät, samoin hellejaksot ja kovat pakkaset. Se tarkoittaa kaupunkisuunnitteluun isoja haasteita.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollisuus uudistaa teollisuuttamme ja viedä teknologiaa, joka on energiatehokkaampaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Samalla Suomen on hyvä olla myös esimerkki uuden teknologian käytöstä. Siinä on lainsäädännöllä oma paikkansa.

Suomen kaivospolitiikalle Talvivaara on suuri ongelma. Huonosti ja todella osaamattomasti tehty kaivoshanke tulee veronmaksajille kalliiksi. Sieltä löytyy myös 25 km vähän käytettyä sähkörataa. Miten ja millaisia kaivoksia Suomeen jatkossa tulee? Se on Eduskunnan asia.

Materiaalitehokkuus ja mahdollisten uusien biomateriaalien saaminen laajaan tuotantoon on varmasti osa Suomen teollisuuspolitiikkaa.

6) Kansalaisvapaudet ja turvallisuus

NATO-keskustelussa ei ole vielä päästy oikein alkuun. Samaan aikaan Puolustusministeriön työryhmä ehdottaa luonnollisesti Puolustusvoimille rahaa, resursseja ja lainsäädännön lupaa tavallisten kansalaisten laajaan, ennakoivaan valvontaan.

Jos Suomi ei ole oikeusvaltio ja ihmisillä ei ole oikeutta yksityisyyteen niin, miten me eroamme diktatuureista?

Tietoverkkojen osalta lainsäädäntöä on varmasti kehitettävä, mutta samalla on pidettävä huolta kansalaisvapauksista ja oikeusvaltiosta.

Seuraava Eduskunta päättää niin laivaston suurimpien alusten uushankinnasta kuin ilmavoimien taisteluhävittäjien hankinnasta. Ne ovat isoja rahoja. Eduskunta päättää, mistä tingitään.

Ja paljon muuta...

Suomi on 2017-19 Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Pohjoisten alueiden rooli varmasti työllistää Eduskuntaa enemmän kuin perinteinen Pohjoismaiden neuvosto.

Venäjä, Venäjä ja Venäjä - lähinaapuri vaikuttaa moneen asiaan, niin koulujen kielenopetuksesta aina rataverkon kehittämiseen.

Pienyritysten tulevaisuus. Eläkkeelle jää myös paljon yrittäjiä. Löytyykö liiketoiminnalle jatkajia tai seuraajia? Kansallisen kulttuurin kalliit huippuhankkeet, kirjojen ja musiikin viennin saaminen kuntoon, apurahajärjestelmien uudistaminen. Siinä on muutama esimerkki. Rahat ovat pienet, keskustelu on suurta ja merkitys Suomen brändille on tärkeä.

Kreikasta ja EU:sta puhutaan varmasti, vaikka Eduskunnalla on siinä pienempi rooli. Onneksi EU-tuella Espanja, Portugali ja Irlanti selvisivät, sekin kannattaa muistaa. EU:n elvytyksen voisi tuovan Suomeen niin lisää vientiä kuin rakenteellisia uudistuksia.

Toivottavasti jossain vaaliväittelyssä näistäkin asioista puhutaan. Tarvitaan laajempaa näköalaa tulevaisuuteen eikä vain näpertelyä epäoleellisten asioiden kanssa.

Ensiksi on oltava idea tulevasta, jotta edes siihen suuntaan joskus päästäisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, biotalous, lähiruoka, liikenne, ilmastonmuutos, turvallisuus, oikeusvaltio

Huhtikuun vaalit lähestyvät

Torstai 22.1.2015 - Pirkko Jartti

Eduskuntavaalien 2015 äänestyspäivä on sunnuntai 19.4. Tunnelma nousee vielä jäljellä olevan lähes kolmen kuukauden aikana. Kiivain kampanjoinnin tahti alkaa, kun me ehdokkaat saamme numeromme kuukautta ennen vaaleja.

Oma vaalikampanjani on jo käynnissä. Keväällä kierrän ympäri Pirkanmaata tapaamassa äänestäjiä ja osallistumassa vaalipaneeleihin ja muihin tilaisuuksiin. Kampanjapäällikköni Ilona Salomaa yrittää pitää huolta ehtimisistäni ja kalenteristani. Häneltä kannattaa kysyä, jos haluatte kutsua minut paikalle.

Kevään ajan toimin normaalisti arkityössäni lääkärinä. Pirkkalan kunnanhallituksessa ja valtuustossa on myös asioita hoidettavana. Vain nykyisillä kansanedustajilla on lomaa vaalikampanjaa varten. Vapaata minä ja kaikki muutkin ehdokkaat tarvitsemme niin lepoon kuin liikuntaan. Kulttuuriharrastuksia jatkan myös. Liput on varattuna Verdin Nabuccoon. Aion myös käydä Ateneumissa Jean Sibeliuksen 150-vuotisnäyttelyssä sekä Göstan Markiisitar ja paroni ovat myös ohjelmassa.

Pirkanmaan omat teemat vaaleissa ovat vielä muotoutumassa. Tampereella esillä ovat eri huolet kuin ympäristökunnissa. Kaikki puolueet ja kaikki ehdokkaat toki ajavat hyviä asioita. Taloustilanteen vakavuus tuo silti päätettäväksi hyvinkin ikäviä asioita ja kovia valintoja.

Yrittäjyys ja kasvavien vientiyritysten syntymiseen poliitikko voi antaa vain kannustusta ja hieman tukea lainsäädännössä. Uusien innovatiivisten yritysten syntyminen on maallemme elintärkeää ja sen pitäisi tarkoittaa muutakin kuin juhlapuheita.

Terveys- ja hyvinvointiasioissa SOTE-uudistuksessa on vielä pureksittavaa, etenkin sosiaalipuolen muutoksista ei ole paljoa keskusteltu. Ikäihmisten hoivatarpeen ratkaiseminen etenkin Pirkanmaan laita-alueilla ei ole helppoa. Hyviä ja toimivia esimerkkejä järkevistä uusista toimintatavoista löytyy jo Etelä-Karjalassa tehtyjen kokeilujen pohjalta.

Eduskunnassa ajetaan maan asioita, ei pelkästään oman vaalipiirin tai kotikunnan. Ehdokkaat ovat erilaisia siinä kuin myös puolueet, joten kannattaa tutustua.

Pirkanmaata kiertäessä on ainakin selvinnyt, että poliitikon on oltava laaja-alainen. Kokemus kuntapolitiikasta ja maakunnan yhteistyöstä auttaa vastaamaan kysymyksiin rehellisesti - kovin helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiin ei ole.

Pohdintoja erilaisiin asioihin on jatkossakin täällä blogissa.

Omat kokemukseni ehdokkuudesta ovat kannustavia ja innostavia. Hauskaa on myös ollut tavata erilaisia ihmisiä. Lämmin kiitos saamastani kannustuksesta, kysymyksistä ja palautteista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansanedustajaehdokas, eduskuntavaalit, kulttuuri, SOTE, Pirkanmaa, Ilona Salomaa, kampanjapäällikkö

2015 - ja siitä eteenpäin

Torstai 1.1.2015 - Pirkko Jartti

Politiikassa maailma näkyy vaalikauden pituisena. Useimmat politiikon päätökset vaikuttavat vaalikautta pidempään: puisto, koulu, risteyksen korjaaminen, hyväksytty kaava... Vuoden vaihteessa on hyvä katsoa vähän pidempään kuin 2015-2019 Eduskunnan mahdollisia tekoja tai 2016 kunnallisvaalien asetelmia.

Vaaleissa voittajat ohjaavat Suomea vuoteen 2020 saakka ja samalla he päättävät monista asioista, jotka pysyvät hyvinkin pitkän aikaa.

Tilanteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

Vuosi sitten ajatus sotatoimista Venäjän ja Ukrainan välillä oli täysin mahdoton. Pitkän talouskriisin alkuvaiheissa taas oli vaikea uskoa, että romahdus vältettiin Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa. Korot ovat pysyneet alhaalla ja euro vakaana. Suomi on nyt ollut 20 vuotta EU:n jäsen.

Vuoden merkkipäiviä katsomalla näkee, kuinka aika kuluu historiassa:

15.6.1215 - 800 vuotta sitten - Englannissa hyväksyttiin asiakirja, joka tunnetaan nimellä Magna Charta. Se on perustuslakien ja ihmisoikeuksien julistusten esikuva.

18.6.1815 - 200 vuotta sitten - käytiin Waterloon taistelu, joka päätti Napoleonin sodat. Eurooppaan tulivat rauhan ohella kansallisaatteet ja teollinen vallankumous lähti liikkeelle.

1835 - 180 vuotta sitten - Elias Lönnrot julkaisee Kalevalan (Vanha Kalevala).

1865 - 150 vuotta sitten - kunnat ja seurakunnat erotettiin toisistaan kunnallislaissa. Nykyisin kuntia on 320 ja seurakuntia 412.

30.4.1975 - 40 vuotta sitten - Vietnamin sodan viimeisessä vaiheessa Pohjois-Vietnamin joukot valtasivat Saigonin. Loppuselvittelyihin kuuluivat venepakolaiset, joita tuli myös Suomeen.

11.2.1990 - 25 vuotta sitten - Nelson Mandela vapautettiin Etelä-Afrikassa vankilasta. Apartheidin päättyminen on edelleen esimerkki rauhanomaisesta muutoksesta.

11.7.1995 - 20 vuotta sitten - Jugoslavian hajoamissotien huipentuma oli Srebrenican verilöyly, jossa surmattiin 800 henkeä.

Mitä vuodesta 2015 jää historiaan, se selviää aikanaan. Poliittiset puheet on tarkoitettu usein muistettavaksi enintään vaalipäivään saakka. Valinnat ja teot voivat näkyä vuosisatoja. Populismin sijaan on pystyttävä kantamaan vastuuta yli vaalikauden.

Ilmastonmuutoksen estämiseksi Suomessa on tehtävä asioita eri tavalla kuin aiemmin ja samalla on annettava omalle teollisuudellemme mahdollisuus päästä näille uusille maailmanmarkkinoille uusilla tuotteilla.

Suomen luonnon suojelemisessa Etelä-Suomen soidensuojelu olisi saatava heti aikaan. Saimaan norpan suojelussa hyvää tarkoittavat puheet eivät ole auttaneet, tarvitaan selvästi nykyistä järeämpää lainsäädäntöä. Villien lohikantojen ja suurpetojen suojelussa on puolestaan hyödynnettävä runsasta tutkimustietoa.

Suomen Kuvalehden blogisti FT Tiina Raevaara kysyy perustellusti sitä, että miksi päättäjät epäröivät suojella luontoa silloin, kun suojelutoimenpiteet saattavat pahoittaa yhdenkin kansalaisen mielen.

Tiehankkeissa ja rataverkon kehittämisessä päätökset näkyvät pitkään. Liikenneturvallisuuden kehittäminen vaarallisimmissa paikoissa on tärkeämpää kuin oman kotipaikan siltarummun rahoittaminen. 

Terveydenhuollossa SOTE on vielä suuri kysymysmerkki. Se tiedetään, että sen toimimaan saamiseksi tarvitaan osaavaa muutosjohtamista. Se on alue, jossa kunnat ovat huonoimmillaan.

Talouden kuntoon saaminen on iso ponnistus, jossa on myös tunnettava vastuu niin pienituloisista kuin tulevaisuudesta. Temput harvoin auttavat. Vaikka menoja on karsittava, asioita voi silti hoitaa fiksummin kuin nykyisin. Noloa on, jos tehtyjen päätösten vaikutuksia ei pystytä arvioimaan, vaan ne vain arvataan toiveikkaasti.

2015 kevät kuluu vilkkaan vaalikamppailun merkeissä. Työn ohella kierrän Pirkanmaata kuunnellen ja keskustellen. 

Hyvää vuotta 2015!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: historia, SOTE, turvallisuus, sota, rauha, politiikka

Hyvää joulua!

Tiistai 23.12.2014 - Pirkko Jartti

Jouluviikko on tänä vuonna vapaapäiviltään lähes pisin mahdollinen. Se antaa mahdollisuuden levätä, harrastaa, liikkua, olla perheen ja ystävien kanssa.

Valitettavasti joulun jälkeen niin työterveydessä kuin lastensuojelussa on kiirettä. Loma ja joulu eivät olleetkaan ihan sitä, mitä etukäteen kukin oli ajatellut ja aikonut.

Odotusten suhteen kannattaa ainakin olla kohtuullinen. Ei kannata pettyä siitä, mitä tuli, vaan iloita, mitä saa ja voi tehdä.

Vapaita ei kannata täyttää ohjelmalla ja menoilla aamusta iltaan. Kaikkia lukemattomia asioita muutamassa päivässä ei ehdi saada valmiiksi, hyvä jos jotain. Ei kannata stressaantua, kyllä asiat sujuvat. Jos riitoja tulee, sovintoa ja kompromissia kannattaa etsiä.

Perinteisten ja tavanomaisten joulujuomien kanssa kohtuus on paikallaan. Joillakin unohtuu aamuinen ajokunto, joillakin taas saattaa jäädä ryyppy pahasti päälle.

Jouluruoissa kannattaa muistaa, että painolle on paljon tärkeämpää miettiä, mitä ja paljonko syö joulun välillä kuin joulun ja loppiaisen välisenä 12 päivänä. Kohtuus on hyvä neuvo, jälleen kerran.

Joulun sääennuste näyttää jouluiselta. Se tarkoittaa, että niin tiet kuin pihat voivat olla kovinkin liukkaita!

Liikunnan liian rajusti tauon jälkeen aloittava loukkaantuu helposti. Luonnossa liikkuminen kannattaa, kohtuullinen aloitus ja tasaisesti tahtia lisäten on siinäkin paras neuvo. Silloin into säilyy ja saa mukavia elämyksiä.

Flunssaa ja influenssaa esiintyy. Käsien peseminen on suositeltavaa. Äänen käheyden paras hoito on puhumisen välttäminen. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia vielä enmmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen.

Influenssarokotuksen ehtii vielä ottamaan!

Joulun liikenteeseen tarvitaan mukaan malttia. Liikkeellä on paljon väkeä. Henkilöautoon mukaan kannattaa ottaa ainakin nestettä tuulilasinpyyhkijöille. Kuskiksi valitaan virkein ja kokenein. Jos joutuu pysähtymään tienvarteen, niin heijastimet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Apua odottaessa voi tulla kylmä. Takakontissa oleva viltti ja heijastinliivi eivät vie paljoa tilaa. 

Uudenvuoden rakettien kanssa pitää olla varovainen. Silmävammoista yritetään aina muistuttaa, ihan kaikki eivät vielä sitä usko.

Olen syksyn aikana kiertänyt Pirkanmaata. Pirkkalan kunnanhallituksessa ja- valtuustossa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ovat olleet esillä kunta- ja maakunta-asiat.

Ihmisten tapaaminen on iso osa politiikkaa, huolen ja ilon aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Jokainen on huolissaan, miten itselle käy jatkossa. Omissa vaalitavoitteissani toivottavasti näkyy, että olen kuunnellut teitä.

Talous on ykkösasia. Jokaisessa kunnassa on syksyn aikana tuskailtu ensi vuoden budjetin kanssa, vain harvoja toiveita pystytään täyttämään. Säästäminen ja tinkiminen on ikävää, rahaa ei vain ole käytössä kuten aiemmin. Poliitikkona voi vaikuttaa, että taloutta hoidetaan asiallisesti ja menot saadaan tulojen kanssa mahdollisimman tasapainoon.

Pirkanmaan reunoilla väki vähenee ja ikääntyy. Tampereella ja ympäristössä taas asukasmäärä kasvaa tasaisesti. Kummatkin aiheuttavat ongelmia kunnille. Siksi asioita terveydenhuollossa ja koulutuksessa on tehtävä jatkossa eri tavalla kuin aikaisemmin.

SOTE-ratkaisu on yksityiskohdiltaan vielä varsin keskeneräinen. Terveydenhuollossa mennään eteenpäin, mutta näyttää siltä, että kunnalla tai kansalaisella on kovin vähän vaikutusvaltaa jatkossa palveluihin tai kuluihin. 

Politiikan tekemisessä pitää katsoa tulevaan. Vanhat hyvät ajat ovat takana ja sen mukaan on elettävä. Se ei tarkoita kurkuutta, vaan sitä että asioita on tehtävä aiempaa fiksummin ja on otettava käyttöön hyviä käytäntöjä.

Hyvää ja virkistävää joulua kaikille! Luonnossa liikkuminen ja uusia ajatuksia tuova lukeminen ja lepo ovat oma joulureseptini.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, liikunta, kirjallisuus, ruoka, liikenne, SOTE

Sodan ja rauhan veteraanit

Keskiviikko 3.12.2014 - Pirkko Jartti

Talvisodan alkamisesta on 75 vuotta ja Jatkosodan päättymisestä 70 vuotta. Ensin 105 päivää ja välirauhan jälkeen kolme vuotta ja kolme kuukautta sotaa.

Talvisodan veteraanit ovat jo yli 90-vuotiaita tervaskantoja ja nuorimmat ovat lähes 90-vuotiaita ikäihmisiä.

Sotiemme veteraanien kunnioittaminen on sitä, kuinka hyvin pystymme vanhusten palvelut hoitamaan ja järjestämään. Itsenäisyyspäivän lipputervehdyksillä ja marssimusiikilla on paikkansa arjen piristäjänä, mutta tärkeämpi asia on järjestää apua veteraanien arkiaskareisiin ja esimerkiksi heidän ulkoilluttamiseensa. Perushoidon lisäksi ikäihmisen arkeen kuuluvat luonnollisesti myös viihde ja kulttuuri.

SOTE-uudistuksessa veteraaneja ei mainita ollenkaan. Heidän kohdallaan sosiaalipalvelut, perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito kohtaavat. Miten järjestetään arjessa pärjääminen ja sodan vammojen hoitaminen?

Sotiemme veteraanien ikääntyessä kyse on myös heidän puolisoistaan ja ikätovereista, jotka tekivät pitkän päivätyön sota-aikana ja maamme jälleenrakennuksessa. Puhumme samalla kaikkien ikäihmisten palveluiden järjestämisestä ja nimenomaan todellisista käytännön asioista.

Kun joku puhuu veteraanien asiasta, kannattaa aina kysyä, mihin se kerätty raha päätyy. On tärkeää, että raha tulee näiden yli 90-vuotiaiden arkeen.

Onneksi avustusrahat päätyvät suurimmalta osalta oikeaan paikkaan. Valitettavasti huijareita ja keräyskulujen kartuttajia on myös ollut liikkeellä.

Uutena ryhmänä tulevat veteraanit, jotka toimivat rauhanturvaajina ja kriisinhallinnan tehtävissä sota- ja kriisialueilla. Rauhanturvaajiamme on niin Libanonissa, Somaliassa kuin Afganistanissa ja Keski-Afrikan Tasavallassa. Kaikkiaan sotilaallisissa ja siviilitehtävissä maailmalla on noin 700 henkeä.

Tästä linkistä näkee osallistumisemme kansainväliseen kriisinhallintaan.

Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta ovat tärkeä osa Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa, He ovat siellä jossain isänmaan asialla.

Kaikkiaan 37 000 suomalaista on palvellut erilaisissa rauhanturvatehtävissä vuodesta 1956 lähtien.

Ulkomaanoperaatioissa on riskinsä. Tiedämme elämän kriisialueella aiheuttaneen niin ruumiillisia kuin henkisiäkin vammoja, jotka vaativat asianmukaista hoitoa. Pitkäkestoinen stressi koskee myös kotiin jääneitä omaisia.

Suomessa on tarvetta hoitaa ja kuntouttaa uusia sodassa ja sodan olosuhteissa vammautuneita sotilaita.

Ongelmana Suomessa ovat olleet etenkin Valtionkonttorin käytännöt ja lainsäädäntö.

Itsenäisyyspäivänä on syytä muistaa sekä sotiemme veteraaneja että rauhanturvaamisen uusveteraaneja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sotaveteraani, vanhustenhoito, sosiaalipalvelut, Itsenäisyyspäivä, SOTE

Tervetuloa Pirkanmaalle Jämijärvi ja Karvia!

Perjantai 28.11.2014 - Pirkko Jartti

SOTE muokkaa hallinnon rajoja. Suomessa on viisi mahtialuetta, joiden kaikkien tulevilla johtajilla on megaluokan budjetti hallittavana.

Rajojen muutoksessa Pirkanmaahan liittyvät Jämijärvi ja Karvia. Punkalaidun on aiemminkin ollut osa Pirkanmaata, vaikka kuuluikin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin.

Pirkanmaa on vetovoimainen maakunta. Hienoa!

Pohjois-Pirkanmaalla taas vetovoimaa taisi olla vähemmän, koska Keuruu ja Uurainen jatkavat Itäisessä alueessa kohti Jyväskylää ja Kuopiota.

Raja railona aukeaa ja sillä on aina monia vaikutuksia.

Liittymisen motiiveja on aina syytä kysyä. Jämijärven ja Karvian valinnalla on vaikutuksensa Kankaanpään tuleviin palveluihin.

Ylä-Satakunnan suunnalla oli aikaisemmin SOTE-linjauksen mukainen työvoimaomavaraisten kuntien liitto, jossa uusi kunta olisi sisältänyt koko alueen, myös Parkanon kuin Kankaanpään.

Keuruu puolestaan on ollut suuntautumassa Mänttä-Vilppulan kanssa yhteistyöhön. Eikä Etelä-Pohjanmaan Ähtärin palvelut kauhean kaukana ole.

Aikaisemmin Vaasan sairaanhoitopiiri siirtyi Turun yliopistosairaalan ohjaukseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yhteistyö 80 kilometrin etäisyydellä olevien Vaasan ja Seinäjoen keskussairaaloiden välillä ei tule tapahtumaan.

Laskun maksavat veronmaksajat. Kunnat ehkä tätä haluaisivat.

SOTE-alueet ovat yksi kerros valtion ohjauksesta. Sen kanssa yhteistyössä ovat poliisi, pelastuslaitokset, hätäkeskukset, ely-ja avi-virastot ja monenlaiset maakunnalliset ja seudulliset yhteistyökuviot.

Vaikuttaa aikamoiselta kaaokselta.

Kun jotain hallinnonalaa on uudistettu, niin kulloinenkin ministeri puolueesta riippumatta on muotoillut oman valtakuntansa mielensä mukaiseksi. Esimerkkinä tästä mainittakoon hätäkeskuksen siirtyminen Tampereelta Poriin. Lopputuloksena kaikilla valtiollisilla toimijoilla on eri rajat aluetoiminnassa. Ei hyvä.

Aiemmin läänejä oli 12, mikä oli liikaa. Nykyisin aluehallintovirastoja on kuusi sekä lisäksi Ahvenanmaan valtiovirasto.

Elinkeino-,liikenne-ja ympäristökeskuksia on 15. Alueellisia pelastuslaitoksia on 22 ja poliisilaitoksia 12. Hätäkeskuksia on kuusi. Maakuntia on 20. Kevään vaalipiirejä on 13, kun niitä aikaisemmin oli 15. SOTE-alueita on viisi ja järjestämisalueita 19.

Tämä on järjetön tilanne, joka aiheuttaa turhia kuluja ja sotkuja.

Jonkinlainen vaalilupaus on se, että yritän toimia siten, että valtio käyttäisi yhtenäisiä ja samoja toiminta-alueita.

Jonkin hallinnollisen rajan vieressä olevalle kunnalle tilanne on ikävä. Oman maakunnan  ja kaikkien toimijoiden kanssa on asioitava ja kuntalaisillakin on käsitys, mistä parhaat palvelut löytyvät.

Vaalipiirit ovat ongelmallisemmat. Pirkaanmaa saa yhden uuden kansanedustajan paikan ja Satakunta menettää yhden, syynä väestömuutokset. Valitettavasti Satakunnan paikkamäärä jää kovin pieneksi, jolloin siellä yhden äänen arvo on paljon pienempi kuin isossa Uudenmaan vaalipiirissä. Todennäköisesti jokin muutos tapahtuu satakuntalaisten äänestäjien osalta vuoden 2019 vaaleissa.

Maakuntahenki on meille kaikille osa identiteettiä. Virroilla kasvaneena ja sittemmin Tampereella ja Pirkkalassa asuneena tunnen itseni pirkanmaalaiseksi.

Jämijärveläiset ja karvialaiset joutuvat miettimään, ovatko he jatkossa pirkanmaalaisia vai satakuntalaisia,

Kenen kansanedustajat valvovat ja edistävät mitäkin alueellista toimintaa? Saa nähdä.

Aluejakoa ja samalla poliittista valtaa jaettaessa on hyvä muistaa ihan tavallisten kansalaisten elämää:missä asioidaan, käydään työssä, minne matkustetaan ja missä ovat parhaat palvelut.

Jos valtion aluejako olisi jotenkin ihmisten elämään ja toimintaan liittyvää, se olisi hyvää hallintoa ja hyvää politiikkaa.

Joka tapauksessa tervetuloa vetovoimaiselle Pirkanmaalle!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, kunta, Pirkanmaa, eduskuntavaalit

Perhesurmat ja SOTE

Torstai 27.11.2014 - Pirkko Jartti

Kuopion tragedia on hirveä kokemus niin perheen läheisille kuin koko yhteisölle. Tapahtumaa on lähes mahdoton ymmärtää. Poliisitutkinta psykiatrin tutkimuksineen ja sosiaaliviranomaisten toiminnan tarkastus kertovat aikanaan tarkemmin miksi ja miten tragediaan päädyttiin.

Jos jalka katkeaa, niin jokainen ymmärtää hakea lääkärin apua. Kipsin poistamisen jälkeen elämä jatkuu yleensä normaalina.

Jos mieli järkkyy, niin kynnys hakea apua on paljon suurempi. Ensiavussa jalka kipsataan heti, mutta psykiatrin tai psykologin vastaanotolle pääseminen vie aikaa viikkoja, jopa kuukausia. Jos apua saa henkisiin ongelmiin nopeasti, niin paraneminen on erittäin todennäköistä.

Jos elämä käy ylivoimaisen raskaaksi, apua kannattaa hakea!

SOTE- uudistuksessa on päädytty ratkaisuun. Tiedotetta lukiessa Kuopion tapaus tuli mieleen. Antaako tämä uudistus jotain uutta henkisistä, sosiaalisista tai terveydellisistä ongelmista kärsiville? Toivottavasti!

SOTE on kaksi sanaa: SOsiaali ja TErveys. Keskustelu on käyty lähinnä erikoissairaanhoidon ehdoilla. Etenkin sosiaalipuolen asioiden järjestämisestä ei ole juuri keskusteltu.

Uudistusta ovat halunneet lähes kaikki. Nykyinen kunta-sairaanhoitopiiri-yliopistosairaala-malli on aivan yhtä ajastaan jäänyt kuin 70-luvun alussa terveyskeskusten myötä päättynyt kunnanlääkäri-malli.

Pahin ongelma on ollut se, että terveydenhuollossa eri tahojen päättäjät eivät puhu keskenään ja he eivät pysty poistamaan päällekkäisyyksiä ja "pullonkauloja". Kunnilla ei ole ollut kuin pieni vaikutusmahdollisuus kuluihin.

Pieni yksityiskohta: terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa on tiukka yksityisyydensuoja. Lainsäädäntö estää yhdistämästä terveyden ja sosiaalipalveluiden tietojärjestelmiä. Toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee.

Ei ole kovinkaan helppoa välittää tietoa terveydenhuollon puolelle, jos vaikka kotipalvelun ruokaa tuova alkaa pohtia asiakkaan terveydentilaa ellei kyse ole äkillisestä ongelmasta.

SOTE ei näytä tuovan mitään uutta. Kuntien edes teoreettinen mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kuluihin ja laatuun valitettavsti näyttää loppuvan.

TAYS:n alueelle jää kolme tuottamisvastuullista kuntayhtymää. Ne keskittyvät Hämeenlinnan, Seinäjoen ja Tampereen ympärille, kuten nykyiset kolme sairaanhoitopiiriä.

Tiivistäen, uudistus tarkoittaa koko maassa yhden sairaanhoitopiirin vähenemistä. Vähennys tapahtuu Itä-Suomessa. Lappeenrannassa on ollut jo EKSOTE (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri), jossa yhteistä toimintamallia on kokeiltu. Siellä ongelmana ovat olleet reippaasti ylittyneet kulut.

Päätöksenteossa kokemukset eivät ole paljoa painaneet. Itse en olisi ilman kokeiluja ja niiden vaikutusten arviointia lähtenyt suosittamaan muutoksia.

Terveydenhuollon toiminta parantaa nopeimmin se, kun hyviä ja toimivia ratkaisuja otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti. Samalla pitää olla rohkeutta kehittää ja kokeilla uusia ideoita ja toimintatapoja. Jos idea toimii, niin se otetaan laajaan käyttöön, ellei se toimi, niin siirrytään johonkin muuhun.

Kokeile, arvioi ja ota opiksi! On uskallettava tehdä päätöksiä. Silloin kaikkien kuntien ei tarvitse joka kunnassa keksiä ja kokeilla kaikkea itse.

Onnistuneista toimintamalleista Pirkanmaallakin löytyy esimerkkejä. TAYS:n Coxa ja Sydänkeskus ovat erikoistumalla parantaneet erikoissairaanhoitoa. Tampereen kaupungilla on Perhepiste Nopea, jossa kouluikäisten (7-17-vuotiaiden) perheet saavat apua hyvin lyhyen ajan kuluessa. Sairauksien ennaltaehkäisy on tärkeää ja se on kaiken lisäksi halvinta yhteiskunnalle.

Vaikka SOTE on julkistettu valmistuneeksi, niin paljon on vielä siinä tehtävää. Rahoituksen yksityiskohtainen tarkastelu puuttuu kokonaan. Mikä on KELA:n rooli? Ikävintä on se, että uusi SOTE ei tarjoa kovinkaan paljoa Kuopion perhetragedioiden ehkäisyyn.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, sosiaalitoimi, terveys, ennaltaehkäisy