Blogikirjoituksia

Kiitos äänestäjät, kannattajat ja tukiryhmäläiset

Sunnuntai 3.5.2015 - Pirkko Jartti

Eduskuntavaalit 2015 vaalikampanja on ohi. Ensikertalaiselle se oli huikea kokemus. Kiitos kaikille äänestäjille, matkan varrella kannustaneille ja tukiryhmäläisille! Lämpimät onnittelut kaikille valituille kansanedustajille!

Kokoomus menetti yhden paikan pienellä äänimäärällä. No, 2011 Kokoomus sai viimeisen paikan. Kampanjan aikana pääsin kertomaan tärkeistä asioista ja kuulemaan huolia ja iloja ympäri Pirkanmaata.

Työni jatkuu lääkärinä. Samoin luottamustoimet jatkuvat niin Pirkkalan valtuustossa ja kunnanhallituksessa kuin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja kuvantamis- ja sairaala-apteekin johtokunnassakin.

Kampanjan aikana kiersin ympäri Pirkanmaata: Virroilta Valkeakoskelle, Sastamalasta Mänttä-Vilppulaan. Olen ajellut Pirkanmaata ennenkin, mutta tein taas uusia havaintoja maakunnastamme. Tampereella ja sen ympäryskunnissa haasteet ja ratkaisut ovat kovin erilaisia kuin maakunnan pohjoisen laidan kunnissa, joissa väestö ikääntyy nopealla tahdilla.

Liikenne, turvallisuus, työttömyys ja SOTE-ratkaisun tuomat asiat puhuttivat vaalikampanjassa ja varmasti ne tulevat puhuttamaan edelleen. Itse tulen pitämään terveyden ja sosiaalipuolen asioita sekä liikenteeseen liittyviä teemoja esillä eri foorumeilla.

Seuraava hallitus joutuu tekemään vaikeita valintoja. Inhimillisyys ja tulevaisuudenajattelu ovat toivottavasti päätösten taustavoima.

Pirkanmaalla on paljon aineksia menestyä jatkossakin. Tarvitsemme yhteistyötä ja eteenpäin suuntaavaa optimistista toimeen tarttumista. Teollisuudella ja palveluilla on voimavarana hyvät yliopistot ja sieltä valmistuvat osaajat. Yliopistot houkuttelevat myös tänne osaajia ympäri maailmaa. Siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin.

Lämmin kiitos!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit 2015, Kokoomus, kampanja, kiitos, onnittelut, SOTE, liikenne, turvallisuus, kansanedustaja, Pirkanmaa, lääkäri

Suomi 2020 - mitä ongelmia Eduskunnan on ratkottava?

Lauantai 31.1.2015 - Pirkko Jartti

Kreikka ei ole ongelma, ainakaan merkittävä. Kun 2020 seuraavan Eduskunnan aikaansaannoksia arvioidaan, niin muut asiat ovat tärkeämpiä. Tässä on muutamia niistä, koska kaikki ovat tärkeitä. Järjestyksellä ei ole väliä.

1) Terveys, hyvinvointi ja ikääntyminen

Suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat 2020 eläkkeellä ja erityistä hoivaa vaativien ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. SOTE-keskustelu on vasta alkua niille muutoksille, joita väestömme harmaantuminen ja ikääntyminen vaativat sosiaalipalveluilta ja koko terveydenhuollolta. Samaan aikaan sairauksien hoito muuttuu yhä tehokkaammaksi ja kalliimmaksi. Asioita on tehtävä eri tavalla ja aivan uusia toimintatapoja on voitava ottaa käyttöön.

SOTE-päätökset taitavat olla pääosin seuraavan Eduskunnan ongelma. Jääkö kuntien rooliksi teiden ja jalkakäytävien talviauraus ja leikkikenttien kunnostus?

Ikääntyminen vaikuttaa niin politiikkaan kuin kaikkeen muuhunkin toimintaan yhteiskunnassa. Samaan aikaan olisi pystyttävä kasvattamaan nuoria ikäluokkia kohti työelämää. Mitä tehdään koulu- ja yliopistoverkolle ikäluokkien pienentyessä?

2) Maa- ja metsätalouden muutos biotaloudeksi

Biotaloudesta on puhuttu, sen sisältö selviää lähivuosien aikana. 60-luvulla pientilat muuttuivat elinkelvottomiksi, 2010-luvulla on vielä päätettävä, millainen maatalous on Suomessa järkevää ja kannattavaa.

Lähiruoka ja tilatuotanto, jossa toimitaan muutenkin suurten kauppaketjujen ehdoilla, ovat yksi mahdollisuus. Se vaatii muutoksia lainsäädännössä.

3) Energiakysymykset

Valmistuuko Olkiluodon kolmas reaktori tai Rosatomin Hanhikiven voimala? Sitä ei vielä tiedetä.

Energiatuotannon monipuolisuus on hyvä asia. Se tarkoittaa puun käytön lisäämistä, tuulivoimaa, nesteytetyn kaasun käyttöä ja maa- ja ilmalämpöpumppujen yleistymistä.

Vientiteollisuudelle energiaan liittyvä vienti on jo iso osa liiketoimnnasta. Se edellyttää, että myös Suomessa otamme käyttöön oman teollisuutemme ratkaisuja.

4) Liikenteen uudistaminen

Suomen liikenneinfra on peräisin 1970-luvulta. Rataverkon kehittäminen ja ylläpitäminen on tehtävä samalla kuin pääteiden verkkoa kunnostetaan.

Metropolialueilla joukkoliikenne on lähivuosina keskeinen kehityskohde. Samalla lainsäädäntöä on tehtävä niin robottiautoja kuin uusia älyliikenteen sovelluksia varten.

5) Ilmastonmuutos, materiaalitehokkuus ja raaka-ainepolitiikka

2014 oli jälleen globaalisti ennätyksellisen lämmin. Ilmastonmuutos merkitsee Suomessa erikoisten sääilmiöiden yleistymistä. Yleisellä tasolla se tarkoittaa ainakin sademäärän kasvamista; kesällä vettä ja talvella lunta sekä tulvia. Myrskytkin yleistyvät, samoin hellejaksot ja kovat pakkaset. Se tarkoittaa kaupunkisuunnitteluun isoja haasteita.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollisuus uudistaa teollisuuttamme ja viedä teknologiaa, joka on energiatehokkaampaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Samalla Suomen on hyvä olla myös esimerkki uuden teknologian käytöstä. Siinä on lainsäädännöllä oma paikkansa.

Suomen kaivospolitiikalle Talvivaara on suuri ongelma. Huonosti ja todella osaamattomasti tehty kaivoshanke tulee veronmaksajille kalliiksi. Sieltä löytyy myös 25 km vähän käytettyä sähkörataa. Miten ja millaisia kaivoksia Suomeen jatkossa tulee? Se on Eduskunnan asia.

Materiaalitehokkuus ja mahdollisten uusien biomateriaalien saaminen laajaan tuotantoon on varmasti osa Suomen teollisuuspolitiikkaa.

6) Kansalaisvapaudet ja turvallisuus

NATO-keskustelussa ei ole vielä päästy oikein alkuun. Samaan aikaan Puolustusministeriön työryhmä ehdottaa luonnollisesti Puolustusvoimille rahaa, resursseja ja lainsäädännön lupaa tavallisten kansalaisten laajaan, ennakoivaan valvontaan.

Jos Suomi ei ole oikeusvaltio ja ihmisillä ei ole oikeutta yksityisyyteen niin, miten me eroamme diktatuureista?

Tietoverkkojen osalta lainsäädäntöä on varmasti kehitettävä, mutta samalla on pidettävä huolta kansalaisvapauksista ja oikeusvaltiosta.

Seuraava Eduskunta päättää niin laivaston suurimpien alusten uushankinnasta kuin ilmavoimien taisteluhävittäjien hankinnasta. Ne ovat isoja rahoja. Eduskunta päättää, mistä tingitään.

Ja paljon muuta...

Suomi on 2017-19 Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Pohjoisten alueiden rooli varmasti työllistää Eduskuntaa enemmän kuin perinteinen Pohjoismaiden neuvosto.

Venäjä, Venäjä ja Venäjä - lähinaapuri vaikuttaa moneen asiaan, niin koulujen kielenopetuksesta aina rataverkon kehittämiseen.

Pienyritysten tulevaisuus. Eläkkeelle jää myös paljon yrittäjiä. Löytyykö liiketoiminnalle jatkajia tai seuraajia? Kansallisen kulttuurin kalliit huippuhankkeet, kirjojen ja musiikin viennin saaminen kuntoon, apurahajärjestelmien uudistaminen. Siinä on muutama esimerkki. Rahat ovat pienet, keskustelu on suurta ja merkitys Suomen brändille on tärkeä.

Kreikasta ja EU:sta puhutaan varmasti, vaikka Eduskunnalla on siinä pienempi rooli. Onneksi EU-tuella Espanja, Portugali ja Irlanti selvisivät, sekin kannattaa muistaa. EU:n elvytyksen voisi tuovan Suomeen niin lisää vientiä kuin rakenteellisia uudistuksia.

Toivottavasti jossain vaaliväittelyssä näistäkin asioista puhutaan. Tarvitaan laajempaa näköalaa tulevaisuuteen eikä vain näpertelyä epäoleellisten asioiden kanssa.

Ensiksi on oltava idea tulevasta, jotta edes siihen suuntaan joskus päästäisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, biotalous, lähiruoka, liikenne, ilmastonmuutos, turvallisuus, oikeusvaltio

Tampere-Pirkkala, yritykset, Ryanair ja matkailu

Tiistai 6.1.2015 - Pirkko Jartti

Tampere-Pirkkalan (TMP) lentokenttä on matkustajille parempi kuin koskaan. Terminaaliremontti on valmistumassa ja viimeinkin kentälle on bussiyhteys. Samaan aikaan lentoliikenne vähenee.

Tampere-Pirkkalaa tarvitaan ehdottomasti Helsinki-Vantaan varakenttänä. Vaikka liikennekatkoja  onkin harvoin, niin silti Pirkkalasta on helpompi jatkaa matkaa kuin esim. Tallinnasta. Asiaa auttaisi jo paljon, jos kentällä olisi olemassa eri koneille sopivia portaita käytössä. Huonoimmillaan kone laskeutuu ja odottelee pari tuntia lentääkseen Helsinki-Vantaalle, koska matkustajia ei saada koneesta ulos puuttuvien portaiden vuoksi.

Pirkanmaan liike-elämälle ja vientiteollisuudelle lentoyhteydet ovat tärkeitä, vaikka asioita hoidetaan etäyhteyksillä. Aamulla ensimmäiset lennot vievät jatkoyhteyksille Helsinkiin ja Tukholmaan, ja illan viimeiset yhteydet taas tuovat työmatkaajat kotiin.

Businessmatkustajat ovat reittiyhteyksien kulmakivi. Niiden tulevaisuus on sidoksissa niin vientiyrityksiin kuin lentoyhtiöiden säästötarpeisiin.

Yleisilmailu, johon kuuluvat niin liikelennot, harrasteilmailu kuin koulutus, ovat Suomessa olleet pitkälti Helsingissä Malmin lentokentällä. Kaupungin sisällä oleva kenttä lopetetaan ja se kaavoitetaan asuinalueiksi. Uutta toimipaikkaa etsiville ilmailuyrityksille Tampere-Pirkkala on hyvä vaihtoehto.

Lentokentän businessalue on jo menestynyt. Pirkanmaalle on iso asia löytää lentokentän melualueelle hyvää teollista käyttöä. Sinne kun ei voi kaavoittaa asumista.

Ryanair on ollut Tampere-Pirkkalan vetovoimatekijä. Se tuo turisteja Euroopasta ja kauttamatkustajia ympäri Suomea.

Halpalentoyhtiön konseptiin kuuluu, että reitit ja aikataulut muuttuvat nopeastikin ja täällä ollaan hieman kaukana. Muille halpalentoyhtiöille Ryanair on kilpailija, jonka  kanssa ei haluta samalle kentälle.

Lentokentän uudistaminen ja kehittäminen on hyvä ja toivottava asia!

Halpalentoyhtiöille tärkeää olisi saada matkustajia molempiin suuntiin. Suomi ja Tampere ovat olleet tässä suhteessa ongelma: täältä lähdetään, mutta ulkomaisia turisteja ei tänne houkuta tulla.

Pirkanmaan turismin edistämiseksi olisi löydettävä aivan uusi vaihde! Hotellikapasiteettia on Tampereella, tosin lentokentälle sitä myös kaivattaisiin. Täällä on hyviä festivaaleja, yliopistoissa käy vaihto-opiskelijoita ympäri Eurooppaa, perusasiat ja nähtävä ovat olemassa. 

Tampereen seudun markkinoinnista vastaava Tredea on jotenkin ymmärtänyt hommansa väärin. He markkinoivat Pirkanmaata pirkanmaalaisille. Suunnan pitäisi olla Englanti, Saksa, Venäjä. Täällä matkailuinfran olisi oltava ulkomaalaisystävällinen, kuten mekin odotamme sen maailmalla olevan.

Tampere naapureineen on pieni paikka globaalisti. Siksi täällä olisi oltava innovatiivisempi. 

Toisinaan tulee mieleen, että Tampereella ikävä kyllä tehdään ulkomaalaisten turistien elämä vaikeaksi. Onko kyseessä vitsi virkamiehiltä vai haitanteko? Se on makuasia.

Miksi ihmeessä bussissa, joka vie lentokentältä Tampereen keskustaan, lukee suurella Vatiala? Nousisitko itse siihen?

Jos turisteille neuvotaan bussiyhteyttä lentokentän ja keskustan välillä englanniksi. Miksi hänet ohjataan sivulle, jossa kerrotaan seutuliikenteen hinnoitteluvyöhykkeistä?

Se on silmiävä avaava kokemus, kun pari päivää katselee ulkomaalaisten ystävien kanssa englanninkielisiä opasteita. Ikään kuin tämä matkailu olisi tehty vain täällä syntyneille. Vinkki: koittakaapa löytää opastus museokeskukseen ilman, että tiedätte sen olevan Vapriikki. Ei löydy eikä sitä nimeä arvaa kukaan.

Jos matkailumarkkinoinnin meno ei parane, niin kovin hyvää tulevaisuutta ei ole näköpiirissä lentoyhteyksille. Siksi näillä käytännön piloilla on merkitystä. Pirkanmaata kannattaa aina silloin tällöin tarkastella myös turistin näkökulmasta.

Nyt vaan joukolla kehittämään Tampere-Pirkkalan lentokenttää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lentokenttä, liikenne, matkailu, Ryanair, Tampere, Pirkkala

Siltarumpupoliitikko haaskaa verorahat

Sunnuntai 4.1.2015 - Pirkko Jartti

Ministereiltä halutaan oman maakunnan suosimista. Mieluummin on vaadittava sitä, että kukaan ministeri ei "rosvoa" rahoitusta vain saadakseen itselleen ääniä. Siltarumpupolitikointi pekkarointeineen on ikävin muoto politiikkaa.

Jos valtioneuvostossa on pirkanmaalainen ministeri, niin se ei saisi tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti toistakymmentä ministeriä vastustaa Pirkanmaan hankkeita.  Kaikkien puolueesta riippumatta olisi edistettävä kansakunnan etuja ja toimittava järkevästi. Silloin Suomi voisi menestyä.

Pirkanmaalla on pitkä kokemus keskustalaisesta liikennepolitiikasta. Sen seurauksena täällä tiestö jäi jälkeen muuta maata, kun aina löytyi ministerien omaan vaalipiiriin joku turha silta rakennettavaksi.

Ehdokkaana on hienoa luvata juuri äänestäjän tarpeisiin tulevan tien korjaamista - se näkyy ja pysyy saavutuksena. Valitettavasti se on huonon poliitikon tunnusmerkki.

Kun SDP:n Kari Rajamäki ajoi Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa seitsemän miljoonan euron rahoitusta kotipaikalleen valtatie 23:lle Varkauteen. Se tarkoittaa, että kiireellisemmät ja enemmän liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet muualla 5-tiellä ja muualla maassa jäävät tekemättä.

Tiehankkeet arvioidaan kiireellisyydellään jokaisessa ELY-keskuksessa. Koska rahaa on aina vähän, niin ne kannattaa käyttää hankkeisiin, jotka ovat mahdollisimman hyödyllisiä ja vaikuttavia.

Luonnollisesti koko tie kannattaa korjata tarvittaessa ilman keskeytyksiä. Kaikkein kalleinta peruskorjaamista ovat vuoden kahden tauot, joissa työmaita aloitetaan ja lopetetaan.

Järkeviä ja jopa budjettikehyksen ylittämisen mahdollistavia ovat hankkeet, jotka merkittävästi lisäävät maan arvoa mahdollistamalla kaavoituksen ja rakentamisen tai teollisuuden saamisen alueelle. Nämä hankkeet todella maksavat itsensä takaisin verotuloina.

Pirkanmaalla tiehankkeiden kärjessä ovat 3-tie Tampere-Parkano-välillä ja 9-tie Tampere-Orivesi-välillä. Näillä teillä on sattunut hyvin paljon liikenneonnettomuuksia.

Pirkanmaan kaikkien kansanedustajien tärkeä tehtävä on pitää huolta siitä, että näitä kiireellisiä hankkeita ei siirretä, jotta jonkin muun maakunnan poliitikko saa kesämökkitiensä kunnostettua.

Onneksi Pirkanmaa sai edes vähän rahaa 3-tielle Parkanoon ja Kyröskoskelle, silti vähemmän kuin hankejonon ohittanut Varkauden vt 23.

Kansallisesti tärkeä asia on tiesiltojen ja ratojen peruskorjaus. 70-luvun maantiesillat ovat ikääntyneet ja liikenne on lisääntynyt. Rataverkko jäi aivan liian pitkäksi aikaa kunnostamatta ja tätä korjausvelkaa maksamme pitkään.

Meille kaikille tärkeän alemman tieverkon kunto taas riippuu yleisistä tieverkon ylläpitorahoituksista. Se voi parantua, kun maan talous kohenee.

Suomessa tieliikenteen turvallisuuden parantamisessa on edetty varsin hitaasti. Konginkankaan traagisen 2007 bussionnettomuuden tutkinnan perusteella tehtyjä suosituksia on toteutettu hitaasti. Niihin kuuluvat mm. rahoituksen lisääminen Poliisille raskaan kaluston valvontaan ja keskikaiteellisten tieosuuksien rakentamisen nopeuttaminen.

Eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsitellään myös koko maan kannalta tärkeitä tietoverkkoihin liittyvää lainsäädäntöä. Omien siltarumpujen ohessa poliitikkojen pitäisi huolehtia myös ict-alan kilpailukyvystä. Esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä sähköinen tunnistaminen on merkittävä asia. Pirkanmaalle ict-alan edistäminen on hyvin tärkeä.

Siltarumpupoliitikkojen sijaan tarvitsemme Pirkanmaalta kansanedustajia ja ministereitä, jotka toimivat järkevästi ja edistävät hankkeita yhteisten pelisääntöjen mukaan, myös omassa maakunnassa. 

Minulle liikennelääkärinä liikenneturvallisuuden parantaminen ja raideliikenteen kehittäminen ovat tärkeitä asioita. Rataverkon pitäisi mahdollistaa myös junien kulkemisen aikataulussa. Liikenneturvallisuus paranee käyttämällä niukat tierahat mahdollisimman hyvin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maantie, rautatie, peruskorjaus, silta, liikenneonnettomuus, junien myöhästyminen, politiikka, turvallisuus

Hyvää joulua!

Tiistai 23.12.2014 - Pirkko Jartti

Jouluviikko on tänä vuonna vapaapäiviltään lähes pisin mahdollinen. Se antaa mahdollisuuden levätä, harrastaa, liikkua, olla perheen ja ystävien kanssa.

Valitettavasti joulun jälkeen niin työterveydessä kuin lastensuojelussa on kiirettä. Loma ja joulu eivät olleetkaan ihan sitä, mitä etukäteen kukin oli ajatellut ja aikonut.

Odotusten suhteen kannattaa ainakin olla kohtuullinen. Ei kannata pettyä siitä, mitä tuli, vaan iloita, mitä saa ja voi tehdä.

Vapaita ei kannata täyttää ohjelmalla ja menoilla aamusta iltaan. Kaikkia lukemattomia asioita muutamassa päivässä ei ehdi saada valmiiksi, hyvä jos jotain. Ei kannata stressaantua, kyllä asiat sujuvat. Jos riitoja tulee, sovintoa ja kompromissia kannattaa etsiä.

Perinteisten ja tavanomaisten joulujuomien kanssa kohtuus on paikallaan. Joillakin unohtuu aamuinen ajokunto, joillakin taas saattaa jäädä ryyppy pahasti päälle.

Jouluruoissa kannattaa muistaa, että painolle on paljon tärkeämpää miettiä, mitä ja paljonko syö joulun välillä kuin joulun ja loppiaisen välisenä 12 päivänä. Kohtuus on hyvä neuvo, jälleen kerran.

Joulun sääennuste näyttää jouluiselta. Se tarkoittaa, että niin tiet kuin pihat voivat olla kovinkin liukkaita!

Liikunnan liian rajusti tauon jälkeen aloittava loukkaantuu helposti. Luonnossa liikkuminen kannattaa, kohtuullinen aloitus ja tasaisesti tahtia lisäten on siinäkin paras neuvo. Silloin into säilyy ja saa mukavia elämyksiä.

Flunssaa ja influenssaa esiintyy. Käsien peseminen on suositeltavaa. Äänen käheyden paras hoito on puhumisen välttäminen. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia vielä enmmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen.

Influenssarokotuksen ehtii vielä ottamaan!

Joulun liikenteeseen tarvitaan mukaan malttia. Liikkeellä on paljon väkeä. Henkilöautoon mukaan kannattaa ottaa ainakin nestettä tuulilasinpyyhkijöille. Kuskiksi valitaan virkein ja kokenein. Jos joutuu pysähtymään tienvarteen, niin heijastimet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Apua odottaessa voi tulla kylmä. Takakontissa oleva viltti ja heijastinliivi eivät vie paljoa tilaa. 

Uudenvuoden rakettien kanssa pitää olla varovainen. Silmävammoista yritetään aina muistuttaa, ihan kaikki eivät vielä sitä usko.

Olen syksyn aikana kiertänyt Pirkanmaata. Pirkkalan kunnanhallituksessa ja- valtuustossa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ovat olleet esillä kunta- ja maakunta-asiat.

Ihmisten tapaaminen on iso osa politiikkaa, huolen ja ilon aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Jokainen on huolissaan, miten itselle käy jatkossa. Omissa vaalitavoitteissani toivottavasti näkyy, että olen kuunnellut teitä.

Talous on ykkösasia. Jokaisessa kunnassa on syksyn aikana tuskailtu ensi vuoden budjetin kanssa, vain harvoja toiveita pystytään täyttämään. Säästäminen ja tinkiminen on ikävää, rahaa ei vain ole käytössä kuten aiemmin. Poliitikkona voi vaikuttaa, että taloutta hoidetaan asiallisesti ja menot saadaan tulojen kanssa mahdollisimman tasapainoon.

Pirkanmaan reunoilla väki vähenee ja ikääntyy. Tampereella ja ympäristössä taas asukasmäärä kasvaa tasaisesti. Kummatkin aiheuttavat ongelmia kunnille. Siksi asioita terveydenhuollossa ja koulutuksessa on tehtävä jatkossa eri tavalla kuin aikaisemmin.

SOTE-ratkaisu on yksityiskohdiltaan vielä varsin keskeneräinen. Terveydenhuollossa mennään eteenpäin, mutta näyttää siltä, että kunnalla tai kansalaisella on kovin vähän vaikutusvaltaa jatkossa palveluihin tai kuluihin. 

Politiikan tekemisessä pitää katsoa tulevaan. Vanhat hyvät ajat ovat takana ja sen mukaan on elettävä. Se ei tarkoita kurkuutta, vaan sitä että asioita on tehtävä aiempaa fiksummin ja on otettava käyttöön hyviä käytäntöjä.

Hyvää ja virkistävää joulua kaikille! Luonnossa liikkuminen ja uusia ajatuksia tuova lukeminen ja lepo ovat oma joulureseptini.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, liikunta, kirjallisuus, ruoka, liikenne, SOTE

Normaali liikennesää - hengenvaarallinen

Keskiviikko 17.12.2014 - Pirkko Jartti

Viime viikonloppuna tieliikenteessä kuoli kuusi ihmistä kahdessa onnettomuudessa. Tänäkin vuonna liikenteessä menehtyy noin 250 ihmistä ja loukkaantuu vakavasti yli tuhat ihmistä. Se on liian paljon!

Säälle ei voi mitään. Vaikeinta on asenteiden muuttaminen.

Joillekin liikenneturvallisuuden parantaminen merkitsee samaa kuin puuttuisi heidän kansalaisoikeuksiinsa. Me kaikki tiedämme lähipiirissämme jonkun tutun, joka on ollut liikenneonnettomuudessa. Heilläkin on oikeutensa turvalliseen liikenteeseen.

Ehkä autoihin ja moottoripyöriin innostuneiden pitäisi antaa ajaa lujaa turvallisesti suljetuilla radoilla. Se yhdistettynä muuhun asennekasvatukseen voisi saada nuorten huomion. Näin he saisivat purettua paineita.

Aikuisten ja kokeneiden kuskien osaamisen päivittäminen on myös vaikeaa. Ennakoivan ajon ja liukkaan kelin opetus voisi olla osa yritysten tyky-toimintaa. Kulut voisivat olla osittain Kela-korvattavia kuten työterveyden ensiapukoulutuskin.

Kun ajaa mutkaisella tiellä, niin aina joku ohittaa täysin typerässä paikassa ilman mitään näkyvyyttä. Se harmittaa ja pelottaakin. Vilkun käyttö on myös heikkoa. 

Liikenteen turvallisuudessa Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita. Tieverkoston kunnossa, kevyen liikenteen väylien määrässä, valvonnassa ja asenteissa on parantamisen varaa.

Alkolukko on yleistynyt. Se on pakollinen koulu-ja päiväkotikuljetuksissa. Ammattiliikenteessä tulisi olla nollatoleranssi. Se voisi olla osa yritysten imagoa ja työturvallisuutta. Joillakin tehtailla puhallutetaan jo rutiininomaisesti kaikki alueelle tulevat.

Ammattiliikenteen jatkuva koulutus on hyvä asia. Ajokykyyn vaikuttavat sairaudet ja erilaiset mielenterveysongelmat. Ne ovat haasteita sekä lääkäreille että liikenteen valvonnalle.

Valvonnan ja samalla kiinnijäämisriskin nostaminen niin rattijuoppoudesta, ylinopeuksista kuin vaarallisista ohituksistakin kuuluu poliisille. Peltipoliisi ei puhalluta, ei neuvo tai huomauta eikä se korvaa näkyvää valvontaa.

Liikkuva poliisi lakkautettiin omana organisaationa viime vuonna. Paljon Pohjois-Pirkanmaalla liikkuvana oma kokemus on, että samalla liikenteen valvonta ja poliisien näkeminen maakunnan reunoilla väheni roimasti. Se ei ainakaan paranna liikenteen turvallisuutta. Syrjäisimmillä seuduilla aikaisemmin Liikkuvan poliisin partio oli se, joka saatiin avuksi niin onnettomuuksissa, rikosten torjunnassa kuin tulipaloissa.

Kameravalvonnan lisääminen on turvallisuudelle hyvä asia. Ruotsissa on jokaisessa kameratolpassa kamera. Samalla niiden sijoittelulla on tavoitteena leikata suuria nopeuksia vaarallisissa paikoissa.

Tiemäärärahojen leikkaaminen vaikuttaa teiden kunnossapitoon ja viivyttää keskikaiteiden ja muiden turvallisuutta tehokkaasti parantavien muutosten tekemistä. Rautateiden tasoristeysten poistaminen tai varustaminen etenee yhtä hitaasti kuin rataverkon perusparannus.

Pyöräily ja muu kevyt liikenne on lisääntynyt nopeasti. Kunnille se merkitsee tarvetta parantaa pyöräteitä ja ylipäätään muutenkin lisätä rakenteellista turvallisuutta, etenkin koululaisten paljon käyttämillä reiteillä. Varoitusmerkki ja nopeusrajoitus eivät välttämättä vähennä onnettomuusriskiä.

Kevyen liikenteen väylien parantamisessa on hyvää se, että siitä on hyötyä. Lähiliikkumisen mahdollisuuksien parantaminen on hyvä asia kunnan vetovoimalle siinä kuin liikenneturvallisuudelle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liikenneturva, poliisi, liikennelääkäri, liikenneonnettomuus, alkolukko