Blogikirjoituksia

Siltarumpupoliitikko haaskaa verorahat

Sunnuntai 4.1.2015 - Pirkko Jartti

Ministereiltä halutaan oman maakunnan suosimista. Mieluummin on vaadittava sitä, että kukaan ministeri ei "rosvoa" rahoitusta vain saadakseen itselleen ääniä. Siltarumpupolitikointi pekkarointeineen on ikävin muoto politiikkaa.

Jos valtioneuvostossa on pirkanmaalainen ministeri, niin se ei saisi tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti toistakymmentä ministeriä vastustaa Pirkanmaan hankkeita.  Kaikkien puolueesta riippumatta olisi edistettävä kansakunnan etuja ja toimittava järkevästi. Silloin Suomi voisi menestyä.

Pirkanmaalla on pitkä kokemus keskustalaisesta liikennepolitiikasta. Sen seurauksena täällä tiestö jäi jälkeen muuta maata, kun aina löytyi ministerien omaan vaalipiiriin joku turha silta rakennettavaksi.

Ehdokkaana on hienoa luvata juuri äänestäjän tarpeisiin tulevan tien korjaamista - se näkyy ja pysyy saavutuksena. Valitettavasti se on huonon poliitikon tunnusmerkki.

Kun SDP:n Kari Rajamäki ajoi Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa seitsemän miljoonan euron rahoitusta kotipaikalleen valtatie 23:lle Varkauteen. Se tarkoittaa, että kiireellisemmät ja enemmän liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet muualla 5-tiellä ja muualla maassa jäävät tekemättä.

Tiehankkeet arvioidaan kiireellisyydellään jokaisessa ELY-keskuksessa. Koska rahaa on aina vähän, niin ne kannattaa käyttää hankkeisiin, jotka ovat mahdollisimman hyödyllisiä ja vaikuttavia.

Luonnollisesti koko tie kannattaa korjata tarvittaessa ilman keskeytyksiä. Kaikkein kalleinta peruskorjaamista ovat vuoden kahden tauot, joissa työmaita aloitetaan ja lopetetaan.

Järkeviä ja jopa budjettikehyksen ylittämisen mahdollistavia ovat hankkeet, jotka merkittävästi lisäävät maan arvoa mahdollistamalla kaavoituksen ja rakentamisen tai teollisuuden saamisen alueelle. Nämä hankkeet todella maksavat itsensä takaisin verotuloina.

Pirkanmaalla tiehankkeiden kärjessä ovat 3-tie Tampere-Parkano-välillä ja 9-tie Tampere-Orivesi-välillä. Näillä teillä on sattunut hyvin paljon liikenneonnettomuuksia.

Pirkanmaan kaikkien kansanedustajien tärkeä tehtävä on pitää huolta siitä, että näitä kiireellisiä hankkeita ei siirretä, jotta jonkin muun maakunnan poliitikko saa kesämökkitiensä kunnostettua.

Onneksi Pirkanmaa sai edes vähän rahaa 3-tielle Parkanoon ja Kyröskoskelle, silti vähemmän kuin hankejonon ohittanut Varkauden vt 23.

Kansallisesti tärkeä asia on tiesiltojen ja ratojen peruskorjaus. 70-luvun maantiesillat ovat ikääntyneet ja liikenne on lisääntynyt. Rataverkko jäi aivan liian pitkäksi aikaa kunnostamatta ja tätä korjausvelkaa maksamme pitkään.

Meille kaikille tärkeän alemman tieverkon kunto taas riippuu yleisistä tieverkon ylläpitorahoituksista. Se voi parantua, kun maan talous kohenee.

Suomessa tieliikenteen turvallisuuden parantamisessa on edetty varsin hitaasti. Konginkankaan traagisen 2007 bussionnettomuuden tutkinnan perusteella tehtyjä suosituksia on toteutettu hitaasti. Niihin kuuluvat mm. rahoituksen lisääminen Poliisille raskaan kaluston valvontaan ja keskikaiteellisten tieosuuksien rakentamisen nopeuttaminen.

Eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsitellään myös koko maan kannalta tärkeitä tietoverkkoihin liittyvää lainsäädäntöä. Omien siltarumpujen ohessa poliitikkojen pitäisi huolehtia myös ict-alan kilpailukyvystä. Esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä sähköinen tunnistaminen on merkittävä asia. Pirkanmaalle ict-alan edistäminen on hyvin tärkeä.

Siltarumpupoliitikkojen sijaan tarvitsemme Pirkanmaalta kansanedustajia ja ministereitä, jotka toimivat järkevästi ja edistävät hankkeita yhteisten pelisääntöjen mukaan, myös omassa maakunnassa. 

Minulle liikennelääkärinä liikenneturvallisuuden parantaminen ja raideliikenteen kehittäminen ovat tärkeitä asioita. Rataverkon pitäisi mahdollistaa myös junien kulkemisen aikataulussa. Liikenneturvallisuus paranee käyttämällä niukat tierahat mahdollisimman hyvin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maantie, rautatie, peruskorjaus, silta, liikenneonnettomuus, junien myöhästyminen, politiikka, turvallisuus

Normaali liikennesää - hengenvaarallinen

Keskiviikko 17.12.2014 - Pirkko Jartti

Viime viikonloppuna tieliikenteessä kuoli kuusi ihmistä kahdessa onnettomuudessa. Tänäkin vuonna liikenteessä menehtyy noin 250 ihmistä ja loukkaantuu vakavasti yli tuhat ihmistä. Se on liian paljon!

Säälle ei voi mitään. Vaikeinta on asenteiden muuttaminen.

Joillekin liikenneturvallisuuden parantaminen merkitsee samaa kuin puuttuisi heidän kansalaisoikeuksiinsa. Me kaikki tiedämme lähipiirissämme jonkun tutun, joka on ollut liikenneonnettomuudessa. Heilläkin on oikeutensa turvalliseen liikenteeseen.

Ehkä autoihin ja moottoripyöriin innostuneiden pitäisi antaa ajaa lujaa turvallisesti suljetuilla radoilla. Se yhdistettynä muuhun asennekasvatukseen voisi saada nuorten huomion. Näin he saisivat purettua paineita.

Aikuisten ja kokeneiden kuskien osaamisen päivittäminen on myös vaikeaa. Ennakoivan ajon ja liukkaan kelin opetus voisi olla osa yritysten tyky-toimintaa. Kulut voisivat olla osittain Kela-korvattavia kuten työterveyden ensiapukoulutuskin.

Kun ajaa mutkaisella tiellä, niin aina joku ohittaa täysin typerässä paikassa ilman mitään näkyvyyttä. Se harmittaa ja pelottaakin. Vilkun käyttö on myös heikkoa. 

Liikenteen turvallisuudessa Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita. Tieverkoston kunnossa, kevyen liikenteen väylien määrässä, valvonnassa ja asenteissa on parantamisen varaa.

Alkolukko on yleistynyt. Se on pakollinen koulu-ja päiväkotikuljetuksissa. Ammattiliikenteessä tulisi olla nollatoleranssi. Se voisi olla osa yritysten imagoa ja työturvallisuutta. Joillakin tehtailla puhallutetaan jo rutiininomaisesti kaikki alueelle tulevat.

Ammattiliikenteen jatkuva koulutus on hyvä asia. Ajokykyyn vaikuttavat sairaudet ja erilaiset mielenterveysongelmat. Ne ovat haasteita sekä lääkäreille että liikenteen valvonnalle.

Valvonnan ja samalla kiinnijäämisriskin nostaminen niin rattijuoppoudesta, ylinopeuksista kuin vaarallisista ohituksistakin kuuluu poliisille. Peltipoliisi ei puhalluta, ei neuvo tai huomauta eikä se korvaa näkyvää valvontaa.

Liikkuva poliisi lakkautettiin omana organisaationa viime vuonna. Paljon Pohjois-Pirkanmaalla liikkuvana oma kokemus on, että samalla liikenteen valvonta ja poliisien näkeminen maakunnan reunoilla väheni roimasti. Se ei ainakaan paranna liikenteen turvallisuutta. Syrjäisimmillä seuduilla aikaisemmin Liikkuvan poliisin partio oli se, joka saatiin avuksi niin onnettomuuksissa, rikosten torjunnassa kuin tulipaloissa.

Kameravalvonnan lisääminen on turvallisuudelle hyvä asia. Ruotsissa on jokaisessa kameratolpassa kamera. Samalla niiden sijoittelulla on tavoitteena leikata suuria nopeuksia vaarallisissa paikoissa.

Tiemäärärahojen leikkaaminen vaikuttaa teiden kunnossapitoon ja viivyttää keskikaiteiden ja muiden turvallisuutta tehokkaasti parantavien muutosten tekemistä. Rautateiden tasoristeysten poistaminen tai varustaminen etenee yhtä hitaasti kuin rataverkon perusparannus.

Pyöräily ja muu kevyt liikenne on lisääntynyt nopeasti. Kunnille se merkitsee tarvetta parantaa pyöräteitä ja ylipäätään muutenkin lisätä rakenteellista turvallisuutta, etenkin koululaisten paljon käyttämillä reiteillä. Varoitusmerkki ja nopeusrajoitus eivät välttämättä vähennä onnettomuusriskiä.

Kevyen liikenteen väylien parantamisessa on hyvää se, että siitä on hyötyä. Lähiliikkumisen mahdollisuuksien parantaminen on hyvä asia kunnan vetovoimalle siinä kuin liikenneturvallisuudelle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liikenneturva, poliisi, liikennelääkäri, liikenneonnettomuus, alkolukko