Blogikirjoituksia

Vaaliteemani:Lähiruoan ja luomun edistäminen

Lauantai 7.2.2015 - Pirkko Jartti

Pirkanmaa on lähiruoan ja luomun edelläkävijä. Maaseudun elävänä pitämisessä ja matkailun edistämisessä yrittäjälähtöisellä lähiruoalla on edelleen paljon mahdollisuuksia. Eduskunnan, ministeriöiden ja ennen muuta kuntapäättäjillä on vielä tehtävää turhien esteiden madaltamisessa. Siksi lähiruoka on osa vaaliteemojani.

Kiitos lähiruoan edistämiselle kuuluu rohkeille yrittäjille, jotka ovat tarttuneet niin tuottamiseen ja jalostamiseen kuin jakeluun ja markkinointiin. Erityinen kiitos Ahlmannin koulun hankkeille ja koulutukselle, jonka avulla on tehty paljon uusia toimintamalleja ja myös tuotu asia käytännössä kaupungin keskelle.

Pirkanmaalla on monipuolista elintarviketuotantoa suklaanvalmistajista kahvipaahtimoihin, lammastiloista marjatiloihin ja erikoistuneisiin leipomoihin.

Ahlmannin suoramyynti, Kauppahalli, S-ketjun osallistuminen ja Heikki Ahopellon Armas-tuotteet sekä Tampereen huippukokkien ennakkoluulottomuus ovat lähiruoan näkyvin osa. Mukana on aktiivisia ihmisiä kehittämässä lähiruokarenkaita hankintaan ja pienyrityksiä keksimässä uusia asiakaslähtöisiä tuotteita.

Maatalous tarvitsee pitkäjänteisyyttä. Pirkanmaan lähiruokahanke toivottavasti muuttuu jatkuvaksi toiminnaksi ja siinä kehitetyt hyvät käytännöt leviävät koko maahan. Suomessa on liikaa hankkeita, jotka päättyvät hankerahoituksen päättymiseen - tavoitteena tulee olla siirtyminen kestävään liiketoimintaan.

Suomi on syystä ylpeä elintarviketurvallisuudesta. Siitä on syytä pitää kiinni. Silti ehkä pienimuotoisen tilatuotannon ei tarvitse toimia aivan samoilla vaatimuksilla kuin elintarviketeollisuuden suuryksiköiden massatuotannon, kunhan laatuvalvonta on kunnossa.

Julkisten hankintojen, etenkin kuntahankintojen merkitys on suuri. Pientuottajan osallistumismahdollisuus kilpailutuksissa vaatii osaamista kunnissa ja poliittista tahtoa.

Lähiruoka ja luomu ovat matkailun vetovoimatekijä, jos ne muistetaan matkailumarkkinoinnissa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

Lähiruoka antaa ruoalle kasvot. Tärkein merkintä on tuottajan nimi ja paikkakunta.

Kannattaa muistaa lähiruoan määritelmä: Lähiruoka on ruoantuotantoa ja-kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.

Lähiruoka on kulttuuri-, kuluttaja-, yritys-, elinkeino-, alue- ja vientipolitiikkaa.

Erikoistuneella pienelläkin tuottajalla on myös mahdollisuus menestyvään vientiin, jos vienninedistämisessä osataan huomioida pk-yritysten kovin rajalliset omat mahdollisuudet kansainväliseen markkinointiin. Esimerkiksi Saksan markkinoilla ruotsalaiset pientuottajat ovat onnistuneet paljon suomalaisia paremmin. Tässä on vielä politiikoilla tehtävää.

Lähiruoka tarvitsee uudenlaista liiketoimintaosaamista, jossa toimitaan verkostona, kehitetään logistiikkaa ja ostamista. Asiakkaita on, kunhan juuri sille sopivia tuotteita osataan tuottaa, jalostaa ja myydä.

Pienpanimoja tuetaan tuotantomäärän mukaisella alennetulla verotuksella, perusteena on alan käsityövaltaisuus. Saman luulisin koskevan muitakin elintarvikeketjun pienyrityksiä. Tässä on mahdollisuuksia keksiä oikeudenmukaisia pk-yritystoimintaa edistäviä malleja.

Ruoka-alan kehittämistä ovat haitanneet ristiriidat pienten ja suurten tuottajien intressien välillä. Suurtuottajilla on ollut enemmän vaikutusvaltaa lainsäädännössä.

Poliittisissa tukitoimissa markkinalähtöisen yrittäjyyden edistäminen on riittämätöntä. Sen seurauksena lähiruoan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ostaminen on koettu vaikeaksi.

Menestystä on syntynyt, kun keskustelu on kääntynyt tuista herkullisuuteen, tuoreuteen ja elämyksiin, joita ruokakulttuuri tuottaa. Pirkanmaalla on puheen sijaan toimittu ja alettu luomaan lähiruoalle uusia kohtaamispaikkoja asiakkaiden kanssa. Niin ovat toimineet myös talkoohengellä kuluttajien keskuudessa syntyneet ruokapiirit ja ammattikeittiöiden sopimusviljelijät.

Maatalous työllisttää noin 300 000 henkeä, 12% työvoimasta. Yrityksiä on noin 1900, joista suurin osa on pieniä. Kasvu syntyy vientiä kasvattamalla ja löytämällä kilpailukykyisiä erikoistuotteita.

Lähiruoka jalostusketjuineen on osa yrittäjälähtöistä maaseutupolitiikkaa. Se pitää maaseudun elävänä, luo uusia työpaikkoja niin maalle kuin kaupunkeihin. Samalla se parantaa elämän laatua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiruoka, luomu, Pirkanmaa, maatalous, Suomi, matkailu, pk-yritys, marjatila, suklaanvalmistaja, maaseutuAhlmannin koulu

Tampere-Pirkkala, yritykset, Ryanair ja matkailu

Tiistai 6.1.2015 - Pirkko Jartti

Tampere-Pirkkalan (TMP) lentokenttä on matkustajille parempi kuin koskaan. Terminaaliremontti on valmistumassa ja viimeinkin kentälle on bussiyhteys. Samaan aikaan lentoliikenne vähenee.

Tampere-Pirkkalaa tarvitaan ehdottomasti Helsinki-Vantaan varakenttänä. Vaikka liikennekatkoja  onkin harvoin, niin silti Pirkkalasta on helpompi jatkaa matkaa kuin esim. Tallinnasta. Asiaa auttaisi jo paljon, jos kentällä olisi olemassa eri koneille sopivia portaita käytössä. Huonoimmillaan kone laskeutuu ja odottelee pari tuntia lentääkseen Helsinki-Vantaalle, koska matkustajia ei saada koneesta ulos puuttuvien portaiden vuoksi.

Pirkanmaan liike-elämälle ja vientiteollisuudelle lentoyhteydet ovat tärkeitä, vaikka asioita hoidetaan etäyhteyksillä. Aamulla ensimmäiset lennot vievät jatkoyhteyksille Helsinkiin ja Tukholmaan, ja illan viimeiset yhteydet taas tuovat työmatkaajat kotiin.

Businessmatkustajat ovat reittiyhteyksien kulmakivi. Niiden tulevaisuus on sidoksissa niin vientiyrityksiin kuin lentoyhtiöiden säästötarpeisiin.

Yleisilmailu, johon kuuluvat niin liikelennot, harrasteilmailu kuin koulutus, ovat Suomessa olleet pitkälti Helsingissä Malmin lentokentällä. Kaupungin sisällä oleva kenttä lopetetaan ja se kaavoitetaan asuinalueiksi. Uutta toimipaikkaa etsiville ilmailuyrityksille Tampere-Pirkkala on hyvä vaihtoehto.

Lentokentän businessalue on jo menestynyt. Pirkanmaalle on iso asia löytää lentokentän melualueelle hyvää teollista käyttöä. Sinne kun ei voi kaavoittaa asumista.

Ryanair on ollut Tampere-Pirkkalan vetovoimatekijä. Se tuo turisteja Euroopasta ja kauttamatkustajia ympäri Suomea.

Halpalentoyhtiön konseptiin kuuluu, että reitit ja aikataulut muuttuvat nopeastikin ja täällä ollaan hieman kaukana. Muille halpalentoyhtiöille Ryanair on kilpailija, jonka  kanssa ei haluta samalle kentälle.

Lentokentän uudistaminen ja kehittäminen on hyvä ja toivottava asia!

Halpalentoyhtiöille tärkeää olisi saada matkustajia molempiin suuntiin. Suomi ja Tampere ovat olleet tässä suhteessa ongelma: täältä lähdetään, mutta ulkomaisia turisteja ei tänne houkuta tulla.

Pirkanmaan turismin edistämiseksi olisi löydettävä aivan uusi vaihde! Hotellikapasiteettia on Tampereella, tosin lentokentälle sitä myös kaivattaisiin. Täällä on hyviä festivaaleja, yliopistoissa käy vaihto-opiskelijoita ympäri Eurooppaa, perusasiat ja nähtävä ovat olemassa. 

Tampereen seudun markkinoinnista vastaava Tredea on jotenkin ymmärtänyt hommansa väärin. He markkinoivat Pirkanmaata pirkanmaalaisille. Suunnan pitäisi olla Englanti, Saksa, Venäjä. Täällä matkailuinfran olisi oltava ulkomaalaisystävällinen, kuten mekin odotamme sen maailmalla olevan.

Tampere naapureineen on pieni paikka globaalisti. Siksi täällä olisi oltava innovatiivisempi. 

Toisinaan tulee mieleen, että Tampereella ikävä kyllä tehdään ulkomaalaisten turistien elämä vaikeaksi. Onko kyseessä vitsi virkamiehiltä vai haitanteko? Se on makuasia.

Miksi ihmeessä bussissa, joka vie lentokentältä Tampereen keskustaan, lukee suurella Vatiala? Nousisitko itse siihen?

Jos turisteille neuvotaan bussiyhteyttä lentokentän ja keskustan välillä englanniksi. Miksi hänet ohjataan sivulle, jossa kerrotaan seutuliikenteen hinnoitteluvyöhykkeistä?

Se on silmiävä avaava kokemus, kun pari päivää katselee ulkomaalaisten ystävien kanssa englanninkielisiä opasteita. Ikään kuin tämä matkailu olisi tehty vain täällä syntyneille. Vinkki: koittakaapa löytää opastus museokeskukseen ilman, että tiedätte sen olevan Vapriikki. Ei löydy eikä sitä nimeä arvaa kukaan.

Jos matkailumarkkinoinnin meno ei parane, niin kovin hyvää tulevaisuutta ei ole näköpiirissä lentoyhteyksille. Siksi näillä käytännön piloilla on merkitystä. Pirkanmaata kannattaa aina silloin tällöin tarkastella myös turistin näkökulmasta.

Nyt vaan joukolla kehittämään Tampere-Pirkkalan lentokenttää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lentokenttä, liikenne, matkailu, Ryanair, Tampere, Pirkkala

Kampanjapäällikön tervehdys!

Keskiviikko 12.11.2014 - Ilona Salomaa

Sanotaan, että kampanjapäällikön paratiisi on hyvä ehdokas. Allekirjoitan tämän täysin.

Pirkanmaan kansanedustajaehdokas Pirkko Jartin eduskuntavaalisivut ovat nyt virallisesti avattu. Tervetuloa! Pirkon eduskuntavaalikampanja etenee varsin mukavissa merkeissä. Ehdokas tukiryhmineen on vieraillut aktiivisesti useissa eri kunnissa ja erilaisissa tapahtumissa: kalamarkkinoilta paikallisiin perinnepäivällisiin. Näille sivuille päivittyy jatkossakin kuvia tapahtumista ja tapaamisista.

Kiitos kaikille lämpimästä vastaanotosta sekä avartavista keskustelutuokioista ympäri maakuntaa! Kansalaisten kanssa käydyt keskustelutuokiot suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja sen tulevaisuudesta ovat olleet herättäviä, mielenkiintoisia ja kokonaisuudessaan erittäin merkityksellisiä.  Hienoa, että ihmiset ottavat kantaa – heitä kuunnellaan!

Tulevaisuudessa näille sivuille päivittyy ehdokkaan sekä hänen tukiryhmänsä kirjoituksia ja kommenttipuheenvuoroja tärkeistä yhteiskunnallisista asioista. Erikoislääkärinä Pirkko Jartille keskeinen teema on luonnollisesti terveys- ja hyvinvointi. Sanomattakin on selvää, että tulevassa eduskunnassa olisi syytä olla mukana Pirkon kaltainen terveyden- ja hyvinvoinnin asiantuntija. Jo pelkkä ”sote” vaatii selventyäkseen alan ammattilaisen näkemystä. Tarvitsemme kansanedustajan, jolla terveysalan substanssi, vahva asiantuntemus, on paikallaan. 

Pirkko Jartille tärkeä teema on myös turvallisuus. Muutama päivä sitten tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti puolustusvoimien toimintakyvyn turvaamisesta.  Korkean toimintavalmiuden merkitystä ei saa aliarvioida. Sotilaalliset varamme on turvattava. Kansanedustajaehdokkaana Pirkko Jartti on teemoissaan kiinnittänyt huomiota juuri samoihin asioihin puhuessaan riittävien puolustusmäärärahojen turvaamisesta.

Maalaistalon tyttärenä Pirkko Jartti tuntee myös yrittäjyyttä sekä maaseudun asioita ja elämää. Tämä on nähtävä vahvuutena, jolloin asioita ei katsota ainoastaan isojen asutuskeskusten näkökulmasta, vaan kiinnittämällä huomio myös pienempien taajamien ja yhdyskuntien elämään. Kyläkin on merkittävä innovaatioympäristö. Pirkon näkökulmasta katsottuna voidaankin ajatella, että ”kaiken takana on maaseutu”.

Matkailu on ollut pitkään maaseudun voimavara ja sitä kautta myös kulttuurisen elämän ja erilaisten perinteiden ja perinnearvojen vaaliminen. Kulttuuri eri muotoineen muodostaa myös Pirkon keskeisen vaaliteeman. Pirkolle taide itsessään on arvo. Hänet voikin nähdä usein erilaisissa kulttuuritapahtumissa: konserteissa, taidenäyttelyissä. Kulttuurin merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää ja Pirkolle palvelu- ja virikesetelien käyttö kulttuuripalveluissa on jatkossakin kehitettävä mahdollisuus. Harva tulee pohtineeksi palvelusetelien käyttöä kulttuurin käyttäjätarpeista käsin. Pirkon mielestä palvelusetelit ovat mahdollistaja, jonka avulla kulttuuri tuodaan lähemmäksi kansalaista. Kansalainen voi hankkia itselleen haluamiaan kulttuuripalveluja, hänellä on tietty valinnanvapaus. Esimerkiksi eläkeläisten kohdalla tämä merkitsee elämänlaadun paranemista, kun heitä kannustetaan erilaisiin kulttuuritapahtumiin (sisältäen myös liikuntatapahtumia).

Toivotan koko tiimimme puolesta kaikille hyvää oloa ja syksyistä mieltä!

Olkaa yhteydessä ja kertokaa rohkeasti näkemyksistänne ja mieltänne askarruttavista asioista!

Jokainen kansalaismielipide on tärkeä ja Pirkko kuulolla!

Lämpimästi tervetuloa myös tukiryhmän jäseneksi!

Ystävällisin terveisin,

Ilona Salomaa
Pirkko Jartin kampanjapäällikkö
ilona.salomaa(at)gmail.com
040-5047540

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkko Jartti, kansanedustajaehdokas, kampanjapäällikkö, matkailu