Blogikirjoituksia

Rikoksesta nopeammin rangaistukseen

Keskiviikko 4.2.2015 - Pirkko Jartti

Lainvoimaisen tuomion saaminen rikostutkinnan jälkeen kestää yleensä yli kaksi vuotta. Se on aivan liian pitkä aika. Oikeusvaltiossa poliisin, syyttäjän, tuomioistuimien ja vankeinhoidon on toimittava nopeammin. Se on osa oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia.

Kansanedustajaehdokkaiden tapana on toivoa poliisille lisää resursseja. Hyvä niin. Riski jäädä kiinni ehkäisee rötöstelyä. Hyvä olisi, jos tuomittu muistaisi asiayhteyden tuomion ja rötöstelyn välillä.

Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, kauanko kestää ennen kuin tuomio saadaan aikaan. Nykyisin tilanne on huono. Rakenneuudistus on jäänyt säätöohjelmaksi eikä niitä ole ulotettu koko oikeusprosessiin ja rikosoikeuteen.

Aika oikeusprosessissa kuluu odotteluun, aivan turhaan.

Poliisi tutkii, syyttäjä syyttää tutkinnan perusteella ja oikeusistuin antaa tuomion, josta hyvästä syystä on kansalaisella oikeus valittaa. Ylemmän oikeusasteen käsittelyyn aikaa kuluu noin vuoden verran lisää. Jos seurauksena on vankilatuomio, niin sen jälkeen vielä odotetaan paikkaa rangaistuslaitoksessa.

Valitusoikeus on tärkeä osa oikeusvaltiota, myös syyttömiä epäillään. Silti nykyisellä toimintamallilla valittaminen on automaatti, jolla tuomion lainvoimaisuutta lykätään.

Jotain tässä olisi tehtävä ja homma olisi saatava sujuvammaksi. Ehkä syyttäjät nopeammin mukaan tutkintaan. Käräjäoikeuksissa olisi osattava laatia tuomioita, joiden valitusten käsittely olisi nopeampaa. Valitusoikeuksien olisi parannettava toimintaansa.

Osa rötöksistä pitäisi pystyä käsittelemään sovittelussa tai nykyistä kevyemmällä toimintatavalla.

Rikoksesta olisi päädyttävä nopeammin rangaistukseen. Se ei ole kohtuuton toive.

Mitä menetettävää on ihmisellä, joka on saanut tuomion ja odottaa pääsyä vankilaan? Ehkä tässäkin olisi jotain tehtävissä. Vankiloiden tilanahtaus on kummallinen säästökohde, joka ei säästä yhteiskunnan kuluja.

Talousrikostutkinnassa tuloksia saatiin aikaan, kun poliisi, verottaja ja myös tulli yhdistivät voimiaan. Samalla saatiin alaan erikoistuneita syyttäjiä. Talousrikoksissa saatu rahamäärä on kattanut lisäkulut. Sen lisäksi vielä harmaatalous on vähentynyt. 

Talousrikostutkinnan rahoittaminen on hyvin käytettyjä verovaroja.

Ylen Ykkösaamun kolumnissaan prof. Terttu Utriainen pohti Pirkanmaan käräjäoikeuden seksuaalirikoksista antamaa tuomiota. "Tuomioilla osoitetaan tekojen moitittavuus. Se ettei rikoksia hyväksytä. Suomessa yleensä tuomiot liikkuvat asteikon alimmalla neljänneksellä. Siten rangaistusasteikon minimillä on suurempi merkitys kuin maksimilla. Niinpä tapon rangaistukset ovat kahdeksan vuoden yläpuolella, koska asteikko on kahdeksasta vuodesta 12 vuotta vankeutta."

Kansalaisina odotamme, että rangaistusasteikkoa käytettäisiin laajemmin. Mitä olisi pitänyt vielä tehdä, että syyllinen olisi saanut kovemman rangaistuksen?

Oikeuslaitos on riippumaton poliitikoista, mutta ei onneksi kokonaan yhteiskunnasta. Rattijuoppojen kuolemantuottamuksesta saamat rangaistukset olivat aiemmin olemattomia. Seksuaalirikosten tuomiot myös olivat kovin lieviä aikaisemmin. Linja on julkisen mielipiteen ansiosta tuomioistuimissa kiristynyt.

Vankilaan päätyy vain törkeimmistä rikoksista ja niistäkin vasta uusittaessa. Alle kahden vuoden vankeustuomio muuttuu yhdyskuntapalveluksi.

Oma murhe oikeusjärjestelmässä ovat ehdolliset rangaistukset ja sakot. Tulottomille ja vähät maineestaan piittaaville ne ovat lähinnä vitsi.

Sakkojen takia ei pidä päätyä vankilaan. Jotain vaihtoehtoisia seuraamuksia maksamattomista sakoista olisi oltava. Niiden löytäminen ei liene ole mahdotonta. Tämä ainakin ilahduttaisi isoa joukkoa pienkauppoja ja niiden myyjiä.

Ehdolliseen rangaistukseen pitäisi voida liittää muita seuraamuksia joko taloudellisia tai vapautta rajoittavaa valvontaa.

Vankeinhoitoon ja tuomioihin liittyy se tosiasia, että kaikki vapautuvat joskus. Sosiaaliapalveluiden ja kuntoutuksen yhdistäminen rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää. Päihteiden käytön katkaisemisella on siinä iso osa.

Kokoomusta syytetään "yövartijapuolueeksi", joka vain lisää rahoja poliisille. Valtion on valvottava, etteivät ihmiset loukkaa toisten ihmisten ihmisoikeuksia. Se vaatii asialliset resurssit, jotta olisimme ihmisoikeuksia kunnioitettava oikeusvaltio.

Rikosten tehokas tutkinta ja tuomion saaminen asiallisessa ajassa sekä rikoskierrettä ehkäisevä toiminta vankeinhoidossa on välttämättömyys. Siihen käytetyt rahat eivät ole pois peruskoulusta tai kirjastoista. Ne lisäävät hyvinvointia maassamme ja ehkäisevät todella suuria vahinkoja ja kuluja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rikos, oikeusvaltio, poliisi, sakko, seksuaalirikos, kauppa, päihteet, kuntoutus

Suomi 2020 - mitä ongelmia Eduskunnan on ratkottava?

Lauantai 31.1.2015 - Pirkko Jartti

Kreikka ei ole ongelma, ainakaan merkittävä. Kun 2020 seuraavan Eduskunnan aikaansaannoksia arvioidaan, niin muut asiat ovat tärkeämpiä. Tässä on muutamia niistä, koska kaikki ovat tärkeitä. Järjestyksellä ei ole väliä.

1) Terveys, hyvinvointi ja ikääntyminen

Suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat 2020 eläkkeellä ja erityistä hoivaa vaativien ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. SOTE-keskustelu on vasta alkua niille muutoksille, joita väestömme harmaantuminen ja ikääntyminen vaativat sosiaalipalveluilta ja koko terveydenhuollolta. Samaan aikaan sairauksien hoito muuttuu yhä tehokkaammaksi ja kalliimmaksi. Asioita on tehtävä eri tavalla ja aivan uusia toimintatapoja on voitava ottaa käyttöön.

SOTE-päätökset taitavat olla pääosin seuraavan Eduskunnan ongelma. Jääkö kuntien rooliksi teiden ja jalkakäytävien talviauraus ja leikkikenttien kunnostus?

Ikääntyminen vaikuttaa niin politiikkaan kuin kaikkeen muuhunkin toimintaan yhteiskunnassa. Samaan aikaan olisi pystyttävä kasvattamaan nuoria ikäluokkia kohti työelämää. Mitä tehdään koulu- ja yliopistoverkolle ikäluokkien pienentyessä?

2) Maa- ja metsätalouden muutos biotaloudeksi

Biotaloudesta on puhuttu, sen sisältö selviää lähivuosien aikana. 60-luvulla pientilat muuttuivat elinkelvottomiksi, 2010-luvulla on vielä päätettävä, millainen maatalous on Suomessa järkevää ja kannattavaa.

Lähiruoka ja tilatuotanto, jossa toimitaan muutenkin suurten kauppaketjujen ehdoilla, ovat yksi mahdollisuus. Se vaatii muutoksia lainsäädännössä.

3) Energiakysymykset

Valmistuuko Olkiluodon kolmas reaktori tai Rosatomin Hanhikiven voimala? Sitä ei vielä tiedetä.

Energiatuotannon monipuolisuus on hyvä asia. Se tarkoittaa puun käytön lisäämistä, tuulivoimaa, nesteytetyn kaasun käyttöä ja maa- ja ilmalämpöpumppujen yleistymistä.

Vientiteollisuudelle energiaan liittyvä vienti on jo iso osa liiketoimnnasta. Se edellyttää, että myös Suomessa otamme käyttöön oman teollisuutemme ratkaisuja.

4) Liikenteen uudistaminen

Suomen liikenneinfra on peräisin 1970-luvulta. Rataverkon kehittäminen ja ylläpitäminen on tehtävä samalla kuin pääteiden verkkoa kunnostetaan.

Metropolialueilla joukkoliikenne on lähivuosina keskeinen kehityskohde. Samalla lainsäädäntöä on tehtävä niin robottiautoja kuin uusia älyliikenteen sovelluksia varten.

5) Ilmastonmuutos, materiaalitehokkuus ja raaka-ainepolitiikka

2014 oli jälleen globaalisti ennätyksellisen lämmin. Ilmastonmuutos merkitsee Suomessa erikoisten sääilmiöiden yleistymistä. Yleisellä tasolla se tarkoittaa ainakin sademäärän kasvamista; kesällä vettä ja talvella lunta sekä tulvia. Myrskytkin yleistyvät, samoin hellejaksot ja kovat pakkaset. Se tarkoittaa kaupunkisuunnitteluun isoja haasteita.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollisuus uudistaa teollisuuttamme ja viedä teknologiaa, joka on energiatehokkaampaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Samalla Suomen on hyvä olla myös esimerkki uuden teknologian käytöstä. Siinä on lainsäädännöllä oma paikkansa.

Suomen kaivospolitiikalle Talvivaara on suuri ongelma. Huonosti ja todella osaamattomasti tehty kaivoshanke tulee veronmaksajille kalliiksi. Sieltä löytyy myös 25 km vähän käytettyä sähkörataa. Miten ja millaisia kaivoksia Suomeen jatkossa tulee? Se on Eduskunnan asia.

Materiaalitehokkuus ja mahdollisten uusien biomateriaalien saaminen laajaan tuotantoon on varmasti osa Suomen teollisuuspolitiikkaa.

6) Kansalaisvapaudet ja turvallisuus

NATO-keskustelussa ei ole vielä päästy oikein alkuun. Samaan aikaan Puolustusministeriön työryhmä ehdottaa luonnollisesti Puolustusvoimille rahaa, resursseja ja lainsäädännön lupaa tavallisten kansalaisten laajaan, ennakoivaan valvontaan.

Jos Suomi ei ole oikeusvaltio ja ihmisillä ei ole oikeutta yksityisyyteen niin, miten me eroamme diktatuureista?

Tietoverkkojen osalta lainsäädäntöä on varmasti kehitettävä, mutta samalla on pidettävä huolta kansalaisvapauksista ja oikeusvaltiosta.

Seuraava Eduskunta päättää niin laivaston suurimpien alusten uushankinnasta kuin ilmavoimien taisteluhävittäjien hankinnasta. Ne ovat isoja rahoja. Eduskunta päättää, mistä tingitään.

Ja paljon muuta...

Suomi on 2017-19 Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Pohjoisten alueiden rooli varmasti työllistää Eduskuntaa enemmän kuin perinteinen Pohjoismaiden neuvosto.

Venäjä, Venäjä ja Venäjä - lähinaapuri vaikuttaa moneen asiaan, niin koulujen kielenopetuksesta aina rataverkon kehittämiseen.

Pienyritysten tulevaisuus. Eläkkeelle jää myös paljon yrittäjiä. Löytyykö liiketoiminnalle jatkajia tai seuraajia? Kansallisen kulttuurin kalliit huippuhankkeet, kirjojen ja musiikin viennin saaminen kuntoon, apurahajärjestelmien uudistaminen. Siinä on muutama esimerkki. Rahat ovat pienet, keskustelu on suurta ja merkitys Suomen brändille on tärkeä.

Kreikasta ja EU:sta puhutaan varmasti, vaikka Eduskunnalla on siinä pienempi rooli. Onneksi EU-tuella Espanja, Portugali ja Irlanti selvisivät, sekin kannattaa muistaa. EU:n elvytyksen voisi tuovan Suomeen niin lisää vientiä kuin rakenteellisia uudistuksia.

Toivottavasti jossain vaaliväittelyssä näistäkin asioista puhutaan. Tarvitaan laajempaa näköalaa tulevaisuuteen eikä vain näpertelyä epäoleellisten asioiden kanssa.

Ensiksi on oltava idea tulevasta, jotta edes siihen suuntaan joskus päästäisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, biotalous, lähiruoka, liikenne, ilmastonmuutos, turvallisuus, oikeusvaltio