Blogikirjoituksia

Vaaliteemani: Turvallisuus

Torstai 26.2.2015 - Pirkko Jartti

Turvallisuuteen kuuluvat myös vakauden ja demokratian edistäminen. Seuraavalla vaalikaudella linjataan turvallisuuspolitiikkaa ja tehdään päätöksiä suurista Puolustusvoimien hankinnoista. Turvallisuuteen tarvitaan riittävä rahoitus. Se merkitsee kipeitä leikkauksia muissa menoissa. Uudenlaisiin kriiseihin on varauduttava aiempaa monipuolisemmin.

Pirkanmaalla selvittiin 2011 Tapani-myrskyn sähkökatkoksista ja Nokian vesikriisistä 2007 ilman kuolemia, lähinnä tuurilla. Kummatkin olivat uusia kriisejä ja ne antoivat vakavan viestin yhteiskuntamme haavoittuvuudesta.

Yhteiskunnalle kriittisen infrastruktuurin toiminnan turvaaminen on keskeinen osa arjen turvallisuutta. Poliittista ohjausta tarvitaan sähkö- ja tietoverkkojen suojaamisessa ja veden ja lämmön jakelun varmistamisessa. Tämä vaatii merkittäviä investointeja.

Viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen on alue, jossa poliitikkojen tukea tarvitaan. Jos kotihoidossa oleva vanhus jää ilman sähköä, puhelinyhteyksiä, vettä ja lämpöä, niin miten hänet saadaan turvaan ja kenen toimesta? Tilannetta pahentavat eri toimijoiden erilaiset aluejaot ja toimintareviirit.

Jokelan 2007 ja Kauhajoen 2008 koulusurmat sekä Myyrmannin pommi 2002 ovat muistutus terrorismin mahdollisuudesta arjessa. Näissä kaikissa tapauksissa koulukiusaaminen ja nuorten syrjäytyminen on ollut traagista tapahtumaketjua.

Tietoverkot ja kyberturvallisuus ovat turvallisuuden uusi alue. Nykyisin Puolustusvoimilla on alueella oma yksikkönsä. Samalla yksityisyyden suojaaminen ja kansalaisvapaudet ovat meille kaikille tärkeä osa puolustamisen arvoista yhteiskuntaa. 

Pandemian mahdollisuus vaatii terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitämistä. Länsi-Afrikan vakava ebola-epidemia saatiin hillittyä sotilaallisella kansainvälisellä operaatiolla. SPR:n vapaaehtoisten ansiosta saimme Suomeen osaamista epidemian aikana. A(H1N1) influenssavirus,  "sikainfluenssa" epidemia 2009 oli muistutus pandemian vaaroista.

Puolustusvoimat ovat rakennusuudistuksessaan onnistuneet valtionhallinnon antamissa säästötavoitteissa. Ikäluokat ovat pienentyneet ja noin 80% miespuolisista ikäluokista suorittaa asepalveluksen. Maanpuolustus on aiempaa teknisempää ja terveysvaatimukset ovat samalla kiristyneet.

Kutsunnat ovat yhteiskunnalle yksi harvoista tarttumakohdista, jossa yhteiskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa koulunsa päättäneiden ihmisten elämään. Vaikka asevelvollisuus muuttuu valikoivammaksi, niin yhteistyötä kaivataan sosiaaliviranomaisten kanssa. Mitä voimme tehdä niille, jotka eivät suorita ase-tai siviilipalvelua terveyssyistä? Keskustelu kansalaispalvelusta toivottavasti jatkuu samalla, kun säilytämme yleisen asevelvollisuuden. 

Yleinen asevelvollisuus sisältää paljon myönteisiä asioita. Hintana on työurien lyheneminen ja opiskelun aloittamisen viivästyminen. Voisiko asevelvollisuutta niveltää paremmin osaksi opiskelua, luultavasti. Terveydenhuollon ammattilaisille, lääkäreille ja sairaanhoitajille voisi riittää lyhyempi palvelusaika, jotta heidät saadaan mukaan työelämään nopeammin.

Puolustusmäärärahoja on lisättävä hallitusti. Teknistynyt armeija on kallis armeija. 2020-luvulla on uusittava laivaston keskeiset alukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät. Ne ovat kalliita hankintoja, silti välttämättömiä. Samalla yksittäisen taistelijan turvallisuus edellyttää myös perushankintojen lisäämistä. Puolustusvoimien tulee pystyä tukemaan joustavasti siviiliyhteiskuntaa uusissa kriiseissä.

Laivasto on yksi keskeisistä osallistujista, kun Itämerellä tapahtuu öljytankkerin onnettomuus.

Rajavartioston, tullin ja poliisin rahoitus on pidettävä riittävällä tasolla, kuten myös syyttäjälaitoksen, oikeusistuimen ja vankeinhoidon. Tämä on keskeinen osa kansallista turvallisuuttamme ja oikeusvaltiotamme. Turvallisuuskulut ovat merkittävässä määrin henkilökuluja ja nykyiset säätöohjelmat ovat juuri leikanneet henkilömäärää samalla, kun toiminnan ja erityisesti eri viranomaisten yhteistyöhön liittyvien prosessien kehittäminen on takunnut.

Rauhanturvaaminen ja kehitysyhteistyö ovat osa ulkopolitiikkaa, jossa olemme osa pohjoismaista ja eurooppalaista arvomaailmaa. Haluamme pysyä myös teoissamme osana meidän viiteryhmäämme. Kriisien ratkaisussa auttaminen on halvempaa kuin niiden seurauksien hillitseminen rajoillamme.

Turvallisuuden ydin on se, että Suomi on arvoiltaan maa, jota me kansalaiset haluamme puolustaa. Siihen kuuluvat toimivat ja korruptiosta vapaat instituutiot, sananvapaus ja muut kansalaisvapaudet, oikeuslaitos ja kansalaisyhteiskunta. Samalla se on yhteiskunta, jossa on hyvä yrittää ja työskennellä.

1 kommentti . Avainsanat: Puolustusvoimat, turvallisuus, kyberturvallisuus, poliisi, rauhanturvaaminen, vesikriisi, vanhus, Pirkanmaa, Suomi, yksityisyyden suojaaminen

Rikoksesta nopeammin rangaistukseen

Keskiviikko 4.2.2015 - Pirkko Jartti

Lainvoimaisen tuomion saaminen rikostutkinnan jälkeen kestää yleensä yli kaksi vuotta. Se on aivan liian pitkä aika. Oikeusvaltiossa poliisin, syyttäjän, tuomioistuimien ja vankeinhoidon on toimittava nopeammin. Se on osa oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia.

Kansanedustajaehdokkaiden tapana on toivoa poliisille lisää resursseja. Hyvä niin. Riski jäädä kiinni ehkäisee rötöstelyä. Hyvä olisi, jos tuomittu muistaisi asiayhteyden tuomion ja rötöstelyn välillä.

Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, kauanko kestää ennen kuin tuomio saadaan aikaan. Nykyisin tilanne on huono. Rakenneuudistus on jäänyt säätöohjelmaksi eikä niitä ole ulotettu koko oikeusprosessiin ja rikosoikeuteen.

Aika oikeusprosessissa kuluu odotteluun, aivan turhaan.

Poliisi tutkii, syyttäjä syyttää tutkinnan perusteella ja oikeusistuin antaa tuomion, josta hyvästä syystä on kansalaisella oikeus valittaa. Ylemmän oikeusasteen käsittelyyn aikaa kuluu noin vuoden verran lisää. Jos seurauksena on vankilatuomio, niin sen jälkeen vielä odotetaan paikkaa rangaistuslaitoksessa.

Valitusoikeus on tärkeä osa oikeusvaltiota, myös syyttömiä epäillään. Silti nykyisellä toimintamallilla valittaminen on automaatti, jolla tuomion lainvoimaisuutta lykätään.

Jotain tässä olisi tehtävä ja homma olisi saatava sujuvammaksi. Ehkä syyttäjät nopeammin mukaan tutkintaan. Käräjäoikeuksissa olisi osattava laatia tuomioita, joiden valitusten käsittely olisi nopeampaa. Valitusoikeuksien olisi parannettava toimintaansa.

Osa rötöksistä pitäisi pystyä käsittelemään sovittelussa tai nykyistä kevyemmällä toimintatavalla.

Rikoksesta olisi päädyttävä nopeammin rangaistukseen. Se ei ole kohtuuton toive.

Mitä menetettävää on ihmisellä, joka on saanut tuomion ja odottaa pääsyä vankilaan? Ehkä tässäkin olisi jotain tehtävissä. Vankiloiden tilanahtaus on kummallinen säästökohde, joka ei säästä yhteiskunnan kuluja.

Talousrikostutkinnassa tuloksia saatiin aikaan, kun poliisi, verottaja ja myös tulli yhdistivät voimiaan. Samalla saatiin alaan erikoistuneita syyttäjiä. Talousrikoksissa saatu rahamäärä on kattanut lisäkulut. Sen lisäksi vielä harmaatalous on vähentynyt. 

Talousrikostutkinnan rahoittaminen on hyvin käytettyjä verovaroja.

Ylen Ykkösaamun kolumnissaan prof. Terttu Utriainen pohti Pirkanmaan käräjäoikeuden seksuaalirikoksista antamaa tuomiota. "Tuomioilla osoitetaan tekojen moitittavuus. Se ettei rikoksia hyväksytä. Suomessa yleensä tuomiot liikkuvat asteikon alimmalla neljänneksellä. Siten rangaistusasteikon minimillä on suurempi merkitys kuin maksimilla. Niinpä tapon rangaistukset ovat kahdeksan vuoden yläpuolella, koska asteikko on kahdeksasta vuodesta 12 vuotta vankeutta."

Kansalaisina odotamme, että rangaistusasteikkoa käytettäisiin laajemmin. Mitä olisi pitänyt vielä tehdä, että syyllinen olisi saanut kovemman rangaistuksen?

Oikeuslaitos on riippumaton poliitikoista, mutta ei onneksi kokonaan yhteiskunnasta. Rattijuoppojen kuolemantuottamuksesta saamat rangaistukset olivat aiemmin olemattomia. Seksuaalirikosten tuomiot myös olivat kovin lieviä aikaisemmin. Linja on julkisen mielipiteen ansiosta tuomioistuimissa kiristynyt.

Vankilaan päätyy vain törkeimmistä rikoksista ja niistäkin vasta uusittaessa. Alle kahden vuoden vankeustuomio muuttuu yhdyskuntapalveluksi.

Oma murhe oikeusjärjestelmässä ovat ehdolliset rangaistukset ja sakot. Tulottomille ja vähät maineestaan piittaaville ne ovat lähinnä vitsi.

Sakkojen takia ei pidä päätyä vankilaan. Jotain vaihtoehtoisia seuraamuksia maksamattomista sakoista olisi oltava. Niiden löytäminen ei liene ole mahdotonta. Tämä ainakin ilahduttaisi isoa joukkoa pienkauppoja ja niiden myyjiä.

Ehdolliseen rangaistukseen pitäisi voida liittää muita seuraamuksia joko taloudellisia tai vapautta rajoittavaa valvontaa.

Vankeinhoitoon ja tuomioihin liittyy se tosiasia, että kaikki vapautuvat joskus. Sosiaaliapalveluiden ja kuntoutuksen yhdistäminen rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää. Päihteiden käytön katkaisemisella on siinä iso osa.

Kokoomusta syytetään "yövartijapuolueeksi", joka vain lisää rahoja poliisille. Valtion on valvottava, etteivät ihmiset loukkaa toisten ihmisten ihmisoikeuksia. Se vaatii asialliset resurssit, jotta olisimme ihmisoikeuksia kunnioitettava oikeusvaltio.

Rikosten tehokas tutkinta ja tuomion saaminen asiallisessa ajassa sekä rikoskierrettä ehkäisevä toiminta vankeinhoidossa on välttämättömyys. Siihen käytetyt rahat eivät ole pois peruskoulusta tai kirjastoista. Ne lisäävät hyvinvointia maassamme ja ehkäisevät todella suuria vahinkoja ja kuluja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rikos, oikeusvaltio, poliisi, sakko, seksuaalirikos, kauppa, päihteet, kuntoutus

Normaali liikennesää - hengenvaarallinen

Keskiviikko 17.12.2014 - Pirkko Jartti

Viime viikonloppuna tieliikenteessä kuoli kuusi ihmistä kahdessa onnettomuudessa. Tänäkin vuonna liikenteessä menehtyy noin 250 ihmistä ja loukkaantuu vakavasti yli tuhat ihmistä. Se on liian paljon!

Säälle ei voi mitään. Vaikeinta on asenteiden muuttaminen.

Joillekin liikenneturvallisuuden parantaminen merkitsee samaa kuin puuttuisi heidän kansalaisoikeuksiinsa. Me kaikki tiedämme lähipiirissämme jonkun tutun, joka on ollut liikenneonnettomuudessa. Heilläkin on oikeutensa turvalliseen liikenteeseen.

Ehkä autoihin ja moottoripyöriin innostuneiden pitäisi antaa ajaa lujaa turvallisesti suljetuilla radoilla. Se yhdistettynä muuhun asennekasvatukseen voisi saada nuorten huomion. Näin he saisivat purettua paineita.

Aikuisten ja kokeneiden kuskien osaamisen päivittäminen on myös vaikeaa. Ennakoivan ajon ja liukkaan kelin opetus voisi olla osa yritysten tyky-toimintaa. Kulut voisivat olla osittain Kela-korvattavia kuten työterveyden ensiapukoulutuskin.

Kun ajaa mutkaisella tiellä, niin aina joku ohittaa täysin typerässä paikassa ilman mitään näkyvyyttä. Se harmittaa ja pelottaakin. Vilkun käyttö on myös heikkoa. 

Liikenteen turvallisuudessa Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita. Tieverkoston kunnossa, kevyen liikenteen väylien määrässä, valvonnassa ja asenteissa on parantamisen varaa.

Alkolukko on yleistynyt. Se on pakollinen koulu-ja päiväkotikuljetuksissa. Ammattiliikenteessä tulisi olla nollatoleranssi. Se voisi olla osa yritysten imagoa ja työturvallisuutta. Joillakin tehtailla puhallutetaan jo rutiininomaisesti kaikki alueelle tulevat.

Ammattiliikenteen jatkuva koulutus on hyvä asia. Ajokykyyn vaikuttavat sairaudet ja erilaiset mielenterveysongelmat. Ne ovat haasteita sekä lääkäreille että liikenteen valvonnalle.

Valvonnan ja samalla kiinnijäämisriskin nostaminen niin rattijuoppoudesta, ylinopeuksista kuin vaarallisista ohituksistakin kuuluu poliisille. Peltipoliisi ei puhalluta, ei neuvo tai huomauta eikä se korvaa näkyvää valvontaa.

Liikkuva poliisi lakkautettiin omana organisaationa viime vuonna. Paljon Pohjois-Pirkanmaalla liikkuvana oma kokemus on, että samalla liikenteen valvonta ja poliisien näkeminen maakunnan reunoilla väheni roimasti. Se ei ainakaan paranna liikenteen turvallisuutta. Syrjäisimmillä seuduilla aikaisemmin Liikkuvan poliisin partio oli se, joka saatiin avuksi niin onnettomuuksissa, rikosten torjunnassa kuin tulipaloissa.

Kameravalvonnan lisääminen on turvallisuudelle hyvä asia. Ruotsissa on jokaisessa kameratolpassa kamera. Samalla niiden sijoittelulla on tavoitteena leikata suuria nopeuksia vaarallisissa paikoissa.

Tiemäärärahojen leikkaaminen vaikuttaa teiden kunnossapitoon ja viivyttää keskikaiteiden ja muiden turvallisuutta tehokkaasti parantavien muutosten tekemistä. Rautateiden tasoristeysten poistaminen tai varustaminen etenee yhtä hitaasti kuin rataverkon perusparannus.

Pyöräily ja muu kevyt liikenne on lisääntynyt nopeasti. Kunnille se merkitsee tarvetta parantaa pyöräteitä ja ylipäätään muutenkin lisätä rakenteellista turvallisuutta, etenkin koululaisten paljon käyttämillä reiteillä. Varoitusmerkki ja nopeusrajoitus eivät välttämättä vähennä onnettomuusriskiä.

Kevyen liikenteen väylien parantamisessa on hyvää se, että siitä on hyötyä. Lähiliikkumisen mahdollisuuksien parantaminen on hyvä asia kunnan vetovoimalle siinä kuin liikenneturvallisuudelle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liikenneturva, poliisi, liikennelääkäri, liikenneonnettomuus, alkolukko