Blogikirjoituksia

Vaaliteemani: Turvallisuus

Torstai 26.2.2015 - Pirkko Jartti

Turvallisuuteen kuuluvat myös vakauden ja demokratian edistäminen. Seuraavalla vaalikaudella linjataan turvallisuuspolitiikkaa ja tehdään päätöksiä suurista Puolustusvoimien hankinnoista. Turvallisuuteen tarvitaan riittävä rahoitus. Se merkitsee kipeitä leikkauksia muissa menoissa. Uudenlaisiin kriiseihin on varauduttava aiempaa monipuolisemmin.

Pirkanmaalla selvittiin 2011 Tapani-myrskyn sähkökatkoksista ja Nokian vesikriisistä 2007 ilman kuolemia, lähinnä tuurilla. Kummatkin olivat uusia kriisejä ja ne antoivat vakavan viestin yhteiskuntamme haavoittuvuudesta.

Yhteiskunnalle kriittisen infrastruktuurin toiminnan turvaaminen on keskeinen osa arjen turvallisuutta. Poliittista ohjausta tarvitaan sähkö- ja tietoverkkojen suojaamisessa ja veden ja lämmön jakelun varmistamisessa. Tämä vaatii merkittäviä investointeja.

Viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen on alue, jossa poliitikkojen tukea tarvitaan. Jos kotihoidossa oleva vanhus jää ilman sähköä, puhelinyhteyksiä, vettä ja lämpöä, niin miten hänet saadaan turvaan ja kenen toimesta? Tilannetta pahentavat eri toimijoiden erilaiset aluejaot ja toimintareviirit.

Jokelan 2007 ja Kauhajoen 2008 koulusurmat sekä Myyrmannin pommi 2002 ovat muistutus terrorismin mahdollisuudesta arjessa. Näissä kaikissa tapauksissa koulukiusaaminen ja nuorten syrjäytyminen on ollut traagista tapahtumaketjua.

Tietoverkot ja kyberturvallisuus ovat turvallisuuden uusi alue. Nykyisin Puolustusvoimilla on alueella oma yksikkönsä. Samalla yksityisyyden suojaaminen ja kansalaisvapaudet ovat meille kaikille tärkeä osa puolustamisen arvoista yhteiskuntaa. 

Pandemian mahdollisuus vaatii terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitämistä. Länsi-Afrikan vakava ebola-epidemia saatiin hillittyä sotilaallisella kansainvälisellä operaatiolla. SPR:n vapaaehtoisten ansiosta saimme Suomeen osaamista epidemian aikana. A(H1N1) influenssavirus,  "sikainfluenssa" epidemia 2009 oli muistutus pandemian vaaroista.

Puolustusvoimat ovat rakennusuudistuksessaan onnistuneet valtionhallinnon antamissa säästötavoitteissa. Ikäluokat ovat pienentyneet ja noin 80% miespuolisista ikäluokista suorittaa asepalveluksen. Maanpuolustus on aiempaa teknisempää ja terveysvaatimukset ovat samalla kiristyneet.

Kutsunnat ovat yhteiskunnalle yksi harvoista tarttumakohdista, jossa yhteiskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa koulunsa päättäneiden ihmisten elämään. Vaikka asevelvollisuus muuttuu valikoivammaksi, niin yhteistyötä kaivataan sosiaaliviranomaisten kanssa. Mitä voimme tehdä niille, jotka eivät suorita ase-tai siviilipalvelua terveyssyistä? Keskustelu kansalaispalvelusta toivottavasti jatkuu samalla, kun säilytämme yleisen asevelvollisuuden. 

Yleinen asevelvollisuus sisältää paljon myönteisiä asioita. Hintana on työurien lyheneminen ja opiskelun aloittamisen viivästyminen. Voisiko asevelvollisuutta niveltää paremmin osaksi opiskelua, luultavasti. Terveydenhuollon ammattilaisille, lääkäreille ja sairaanhoitajille voisi riittää lyhyempi palvelusaika, jotta heidät saadaan mukaan työelämään nopeammin.

Puolustusmäärärahoja on lisättävä hallitusti. Teknistynyt armeija on kallis armeija. 2020-luvulla on uusittava laivaston keskeiset alukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät. Ne ovat kalliita hankintoja, silti välttämättömiä. Samalla yksittäisen taistelijan turvallisuus edellyttää myös perushankintojen lisäämistä. Puolustusvoimien tulee pystyä tukemaan joustavasti siviiliyhteiskuntaa uusissa kriiseissä.

Laivasto on yksi keskeisistä osallistujista, kun Itämerellä tapahtuu öljytankkerin onnettomuus.

Rajavartioston, tullin ja poliisin rahoitus on pidettävä riittävällä tasolla, kuten myös syyttäjälaitoksen, oikeusistuimen ja vankeinhoidon. Tämä on keskeinen osa kansallista turvallisuuttamme ja oikeusvaltiotamme. Turvallisuuskulut ovat merkittävässä määrin henkilökuluja ja nykyiset säätöohjelmat ovat juuri leikanneet henkilömäärää samalla, kun toiminnan ja erityisesti eri viranomaisten yhteistyöhön liittyvien prosessien kehittäminen on takunnut.

Rauhanturvaaminen ja kehitysyhteistyö ovat osa ulkopolitiikkaa, jossa olemme osa pohjoismaista ja eurooppalaista arvomaailmaa. Haluamme pysyä myös teoissamme osana meidän viiteryhmäämme. Kriisien ratkaisussa auttaminen on halvempaa kuin niiden seurauksien hillitseminen rajoillamme.

Turvallisuuden ydin on se, että Suomi on arvoiltaan maa, jota me kansalaiset haluamme puolustaa. Siihen kuuluvat toimivat ja korruptiosta vapaat instituutiot, sananvapaus ja muut kansalaisvapaudet, oikeuslaitos ja kansalaisyhteiskunta. Samalla se on yhteiskunta, jossa on hyvä yrittää ja työskennellä.

1 kommentti . Avainsanat: Puolustusvoimat, turvallisuus, kyberturvallisuus, poliisi, rauhanturvaaminen, vesikriisi, vanhus, Pirkanmaa, Suomi, yksityisyyden suojaaminen

Sodan ja rauhan veteraanit

Keskiviikko 3.12.2014 - Pirkko Jartti

Talvisodan alkamisesta on 75 vuotta ja Jatkosodan päättymisestä 70 vuotta. Ensin 105 päivää ja välirauhan jälkeen kolme vuotta ja kolme kuukautta sotaa.

Talvisodan veteraanit ovat jo yli 90-vuotiaita tervaskantoja ja nuorimmat ovat lähes 90-vuotiaita ikäihmisiä.

Sotiemme veteraanien kunnioittaminen on sitä, kuinka hyvin pystymme vanhusten palvelut hoitamaan ja järjestämään. Itsenäisyyspäivän lipputervehdyksillä ja marssimusiikilla on paikkansa arjen piristäjänä, mutta tärkeämpi asia on järjestää apua veteraanien arkiaskareisiin ja esimerkiksi heidän ulkoilluttamiseensa. Perushoidon lisäksi ikäihmisen arkeen kuuluvat luonnollisesti myös viihde ja kulttuuri.

SOTE-uudistuksessa veteraaneja ei mainita ollenkaan. Heidän kohdallaan sosiaalipalvelut, perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito kohtaavat. Miten järjestetään arjessa pärjääminen ja sodan vammojen hoitaminen?

Sotiemme veteraanien ikääntyessä kyse on myös heidän puolisoistaan ja ikätovereista, jotka tekivät pitkän päivätyön sota-aikana ja maamme jälleenrakennuksessa. Puhumme samalla kaikkien ikäihmisten palveluiden järjestämisestä ja nimenomaan todellisista käytännön asioista.

Kun joku puhuu veteraanien asiasta, kannattaa aina kysyä, mihin se kerätty raha päätyy. On tärkeää, että raha tulee näiden yli 90-vuotiaiden arkeen.

Onneksi avustusrahat päätyvät suurimmalta osalta oikeaan paikkaan. Valitettavasti huijareita ja keräyskulujen kartuttajia on myös ollut liikkeellä.

Uutena ryhmänä tulevat veteraanit, jotka toimivat rauhanturvaajina ja kriisinhallinnan tehtävissä sota- ja kriisialueilla. Rauhanturvaajiamme on niin Libanonissa, Somaliassa kuin Afganistanissa ja Keski-Afrikan Tasavallassa. Kaikkiaan sotilaallisissa ja siviilitehtävissä maailmalla on noin 700 henkeä.

Tästä linkistä näkee osallistumisemme kansainväliseen kriisinhallintaan.

Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta ovat tärkeä osa Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa, He ovat siellä jossain isänmaan asialla.

Kaikkiaan 37 000 suomalaista on palvellut erilaisissa rauhanturvatehtävissä vuodesta 1956 lähtien.

Ulkomaanoperaatioissa on riskinsä. Tiedämme elämän kriisialueella aiheuttaneen niin ruumiillisia kuin henkisiäkin vammoja, jotka vaativat asianmukaista hoitoa. Pitkäkestoinen stressi koskee myös kotiin jääneitä omaisia.

Suomessa on tarvetta hoitaa ja kuntouttaa uusia sodassa ja sodan olosuhteissa vammautuneita sotilaita.

Ongelmana Suomessa ovat olleet etenkin Valtionkonttorin käytännöt ja lainsäädäntö.

Itsenäisyyspäivänä on syytä muistaa sekä sotiemme veteraaneja että rauhanturvaamisen uusveteraaneja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sotaveteraani, vanhustenhoito, sosiaalipalvelut, Itsenäisyyspäivä, SOTE